Kulunut puolitoista vuotta on kasvattanut useimpien meidän kykyämme elää muutoksessa. Epävarmuudesta on tullut liiankin suuri osa arkea, jossa suunnittelu on tarkoittanut lähinnä muutokseen varautumisen suunnittelua.
Sillä on vaikutuksensa hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Opettajien kohdalla tämä näkyy karusti esimerkiksi siinä, että alan vaihtamista harkitsee ennätyksellisen suuri osa opettajista. Myös muut OAJ:n jäsenkyselyn tulokset kertovat koronan tuomasta kuormasta.
Huomion arvoista on, että nämä opettajien vastaukset ovat keväältä.
Toki voi ajatella, että opettajat olivat erityisen väsyneitä kesäloman kynnyksellä, mutta epäilen, että tulokset voisivat olla nyt vieläkin synkemmät: keväällä oli vahva toivo paluusta suhteellisen normaaliin, vaikkakin oppimisvajetta huutavaan arkeen, kun taas nyt tiedämme, että ”normaali” on jälleen siirtynyt.
Toivon syttyminen ja himmeneminen kerta toisensa jälkeen kuluttaa, ja toivo voi alkaa muuttua väliin jo epätoivoksi.
On opittava suhteuttamaan tulevan talven tavoitteet realistisiksi.
Kuormittavassa arjessa korostuu priorisoinnin tarve.
OAJ on puhunut koko koronan ajan siitä, että opettajien tulee saada keskittyä arkeen ja siinä kaikkein tärkeimpiin, perusasioihin.
Poikkeusoloissa ei voi vaatia edes normaalia arkea, saati minkäänlaista ylimääräistä kehittämistä.
Opettajien myös kuuluisi saada tehdä työtä ilman pelkoa. Marraskuusta asti OAJ on vaatinut opettajien priorisointia rokotuksissa.
Suomen hallitus ei tällaista päätöstä ole tehnyt, mutta onneksi osa kunnista on nopeuttanut opettajien tehosterokotuksia. Myös opettajat itse ovat hakeutuneet aikaistettuihin rokotuksiin.
Vaikka päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin saataisiin OAJ:n vaatimia lisäresursseja, on silti opittava suhteuttamaan tulevan talven tavoitteet realistisiksi.
Jos itseltä – tai toisilta – koettaa vaatia samaa lopputulosta kuin normaalina aikana, ajamme itsemme loppuun.
On keskityttävä perusasioihin, ja oltava kaikille armollinen, myös itselleen.
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
OAJ:n koronakyselyn tulokset:
Toipuminen poikkeusajoista on uuden lukuvuoden ykköstavoite
Tekijältä
Yhteinen opettajuus eri taustoin
Omaan aineenopettajan tutkintotodistukseeni vuodelta 1989 on kirjattu arvosanat opetustaidosta ja ainedidaktiikasta. Vaikka pärjäsin näissä hienosti, pidän hyvänä, että opetustaidon numeroarvioinnista on sittemmin luovuttu.
Kusti Kairikko kertoo tässä lehdessä ammatillisesta opetusharjoittelustaan, jonka hän suoritti omassa opettajan työssään ja oppimispäiväkirjaa pitäen.
On hyvä voida opetella opettajuutta oman tutun ryhmän kanssa ja kokeilla erilaisia tapoja opettaa ilman pelkoa tylystä numeroarvioinnista. Aito mahdollisuus oman työn reflektointiin edesauttaa oppimista.
Aineenopettajan ja ammatillisen opettajan opettajuus rakentuu samalla tavalla: ensin opiskelija ottaa haltuun opetettavien aineidensa substanssin ja vasta sitten syventyy pedagogiikkaan. Varhaiskasvatuksen opettajalla ja luokanopettajalla opettajuus rakentuu toisin, kokonaisvaltaisemmin. Kaikki opettajaksi opiskelevat tarvitsevat kuitenkin ohjausta ja omaa opettajuutta tukevaa palautetta.
Erilaisista opiskelutaustoistamme huolimatta me kaikki opettajat jaamme yhteisen opettajuuden. Hyvää alkanutta lukuvuotta meille kaikille!
Maija-Leena Nissilä