Demokratia ja sen säilyttämisen merkitys korostui harvinaisella tavalla loppiaisen tienoilla. Oli vaikeaa käsittää, mitä Washingtonissa tapahtui, ja kun tilanne Capitol-kukkulalla eteni, olo oli yhä absurdimpi.
Ehkä pelottavinta oli, tai ainakin eniten ajatuksia herätti, tietoinen toisten ihmisten, tiedotusvälineiden ja demokratian pelisääntöjen käyttäminen oman propagandan välineenä.
Sanotaan, että Suomessa meitä suojaa vastakkaisiin todellisuuskäsityksiin jämähtämiseltä korkea koulutustaso ja toisaalta väen vähyys: kohtaamme eri tavalla ajattelevia joka tapauksessa eri paikoissa, vaikkapa koulussa, armeijassa ja työpaikoilla.
Meillä on myös painotus- ja laatueroistaan huolimatta ammattitaitoinen media, joka lähtökohtaisesti pyrkii kuvaamaan todellisuutta vääristelemättä. Sen merkitys yhteiskunnan sisäisenä luottamuksen lisääjänä saattaa jäädä helposti näkemättä.
Demokratia vaatii väliin kärsivällisyyttä.
Aamulehden vastaava päätoimittaja kirjoitti tuoreeltaan ajatuksiaan: ”Yhdysvaltain tapahtumien toivon muistuttavan kaikille torstaina työnsä aloittaneille opettajille, miten tärkeää heidän työnsä on. Liberaali ja asiallinen maailmanjärjestys edellyttää osallisuutta, lukutaitoa, kriittisyyttä ja tietoa yhteiskuntien mekanismeista, sanalla sanoen koulutusta. Se on tärkein lääke maailman useimpiin ongelmiin köyhyydestä naisten asemaan yhteiskunnassa, niin myös nyt näkyviin tulleisiin polarisaatioon ja disinformaatioon.”
Niin paljon kuin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten harteille koetetaankin sälyttää maailman asioita ratkaistavaksi, tämä on oikeasti yksi tärkeimmistä.
Kuntavaalit ovat ovella. Vaikka demokratia vaatii väliin kärsivällisyyttä, ilman viisaita, kompromisseihin kykeneviä ihmisiä emme kykene rakentamaan Suomea itsellemme ja tuleville sukupolville hyväksi paikaksi elää.
Kannattaa asettua ehdolle! Ja meidän äänestäjien kannattaa kysyä aktiivisesti koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä asioista ja ottaa selvää ehdokkaiden ajattelusta.
Tarvitsemme maltillisia, keskustelevia, yhteisen hyvän ja yhteiskunnan puolesta työtä tekeviä vastuunkantajia.
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
Tekijältä
Ope pärjää työelämän tyrskyissä
Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa. Näin luki Työterveyslaitoksen verkkolehden otsikossa viitisen vuotta sitten.
Tuolloin silppuuntuva työ, jota tehdään enenevässä määrin verkossa, oli vahvasti esillä työelämäkeskustelussa. Silpputyö oli suorastaan trendisana.
Mutta näin ei aivan mennytkään. Tai ei ainakaan vielä.
Työ monipuolistuu kyllä, mutta vakitöitäkin yhä on. Pedagogisia taitoja tarvitaan yhä monipuolisemmin. Niistä voisi olla hyötyä monilla työpaikoilla. Tämän opin tehdessäni työelämäjuttua, joka alkaa tämän lehden sivulta 14.
Silti monen – varsinkin monen tuntiopettajan – työ koostuu palasista. Jutussani kaksi heistä kertoo, millaista se on.
Salla Hongisto