Kummallinen kevät alkaa olla takana. Toisilla opettajista päättyy opetus ja kevätlukukausi, toisilla työt jatkuvat ja kesähengähdys koittaa myöhemmin. Kesä on silti alkanut kaikilla.
Uskon monen kokeneen kevään poikkeuksellisen rankkana.
Sopimusneuvottelut ovat vaikuttaneet moniin lakkojen sekä ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen kautta. Tätä kirjoittaessani kunta-alan sopimukset ovat edelleen auki eikä yksityisen opetusalan ja aikuiskoulutuskeskusten tilanne ole valoisampi.
Useimpien kevättä kuormittivat myös koronan jäljet ja maailmanpolitiikan kiristyminen. Poikkeukselliset ajat näkyvät lasten, nuorten ja aikuisten jaksamisessa. Jokainen hakee vähän uutta asentoa elämäänsä ja pohtii kysymyksiä, joita ei ehkä eläessään ole joutunut kohtaamaan.
Kaiken tämän keskellä ovat olleet opettajat ja esihenkilöt varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. On käyty itse samaa prosessia, opetettu yhä enemmän mutkalla olevia oppijoita ja taiteiltu muuttuvien vaatimusten kanssa. Silti on oltu turvallisia aikuisia, pidetty arki raiteillaan, jaksettu ja venytty.
Tehty tulevaisuuksia ja pidetty yllä toivoa.
Nostan hattua jokaiselle opettajalle ja esihenkilölle.
Nostan hattua jokaiselle opettajalle ja esihenkilölle. Sinnikäs ja vakaa työn teon jatkaminen ristipaineiden keskellä vaatii enemmän voimia ja kanttia kuin asiaa tuntematon ymmärtää. Vaatimusten ja todellisuuden epäsuhta turhauttaa – yksi ihminen ei riitä niin moneen kuin haluaisi.
Epävarmuuden sietokyvyn kasvattaminen lienee yhä tärkeämpää jatkossakin. Pikaisia parannuksia tuskin saamme sen paremmin maailmanpolitiikassa kuin kotimaassakaan. Epävarmuudessa ei auta kuin tehdä parhaansa ja uskoa omaan tekemiseensä. Sen turvin pysyy toivo yllä.
Epävarmuutta joudumme sietämään myös sopimuksissa. OAJ ei voi tehdä niitä yksin, vaan pitää jatkaa neuvotteluja ja erilaisten tavoitteiden sovittelua. Työn merkityksen tulee silti näkyä palkassa.
Rentouttavaa kesää kaikille!
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman