Koronan ja päättäjien päätöksien myötä kuntavaalit siirtyvät. Tätä kirjoittaessa uusi vaalipäivä näyttäisi olevan kesäkuussa.
Pidetäänpä kuntavaalit milloin hyvänsä, yksi asia pysyy: ne ovat koulutusvaalit.
Koulutuksen järjestäminen on kuntien tärkein tehtävä, ja sen painoarvo vain kasvaa soten siirtyessä maakuntiin.
Kasvatus ja koulutus ovat kunnan elinvoiman perusta. Hyvin järjestetty koulutus vetää uusia veronmaksajia kuntaan. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa myös vahvistetaan kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta, mikä vähentää muun muassa syrjäytymistä ja polarisaatiota.
Vahvan koulutuksen kunnassa kuntalaiset saavat vahvat eväät hyvään elämään.
Koulutuksen resursoinnin täytyy kasvaa samaa tahtia merkityksen kanssa.
Oleellista on, että koulutus on järjestetty nimenomaan hyvin.
Koronavuosi on paljastanut päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten merkityksen yhteiskunnalle.
Ymmärrys siitä, miten kasvatusta ja koulutusta täytyy resursoida, pitäisi vaan valjeta samaa tahtia.
Pienemmät ryhmäkoot, toimiva erityinen tai tehostettu tuki ja muut kasvamaan ja oppimaan auttavat teot eivät ole opettajien tai esimiesten resursoitavissa, vaan nimenomaan työnantajan, päättäjien.
Näissä on kuntien välillä suuria eroja, jotka eivät johdu pelkästään kuntien koosta tai vauraudesta. Kyse on päättäjien arvovalinnoista.
OAJ:n kuntavaalikone on ollut ehdokkaiden vastattavana alkuvuoden.
Jo tämän hetken vastausten perusteella ehdokkaiden välillä on suuria näkemyseroja siitä, miten kasvatus ja koulutus tulisi järjestää.
Eroja näkyy esimerkiksi siinä, miten suhtaudutaan yli kolmevuotiaiden varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
Ehdokkaat voivat vielä vastata vaalikoneeseen. Vaalien siirtyminen antaa lisäaikaa peräti toukokuun alkupuolelle asti.
Isot asiat päätetään lähellä.
Näissä vaaleissa äänestetään arvoista, jotka vaikuttavat yksilöiden ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Käytetään lisäaika hyödyksi.
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
Tekijältä
Pitovoiteita tarvitaan
Harjoittelujakso päiväkodissa on korona-aikana opiskelijalle entistä arvokkaampi, kertoo haastattelemani yliopistonopettaja jutussa Šokki vai kasvun paikka?
Yhteistyötä harjoittelutaipaleen onnistumisessa tarvitaan niin yliopistojen, kuntien kuin yksityisten päiväkotienkin kesken. Huonolla huollolla suksista kuitenkin pettää pito ja opiskelijat lipsuvat muille aloille.
Oulun yliopistossa on herätty siihen, miten tärkeä rooli ohjaavalla opettajalla on harjoittelun onnistumisessa. Koulutusta tarjotaan nyt niin maisteriopiskelijoille kuin päiväkodeissa toimiville ohjaaville opettajille.
Tarkoitus on varmistaa, että harjoittelujaksosta tulee opiskelijalle antoisa kokemus, joka vahvistaa omaa opettajaidentiteettiä ja liimaa alalle entistä vahvemmin.
Työnantajien kannattaisi kiireesti miettiä omia pitovoiteitaan ja kannustaa varhaiskasvatuksen opettajia kouluttautumaan lisää.
Voisiko osan työajasta käyttää vaikka maisteritutkinnon suorittamiseen niin kuin Islannissa? Näin kunnat saisivat osaavaa työvoimaa ja opettajat pysyisivät alalla paremmin.
Riitta Korkeakivi