Hanna Ottman: Arkipäivän sujuvuudella iso arvo

20.3.2018

Joskus arki yllättää.

Asumme mieheni kanssa kahdella paikkakunnalla. Sunnuntaina, kun olimme lähdössä kohti Helsinkiä, auto vaikeni. Pihahdustakaan ei kuulunut käynnistettäessä.

Käyttöohjekirja tiesi kertoa, että vika on joko katalysaattorissa tai akussa. Kumpaakaan vikaa ei auta koettaa korjata itse.

Sunnuntai-iltapäivä ei ole kiitollisin hetki etsiä autonkorjausapua. Onneksi mies on pitänyt huolen siitä, että auto huollatetaan aina kyseisen automerkin korjaamossa. Niinpä meillä oli käytettävissämme merkin tarjoama liikkumisturvapalvelu.

Numero vastasi heti, ja ystävällinen mies järjesti huoltomiehen katsomaan autoa. Jatko oli pian selvänä: hinuri veisi auton korjaamolle ja meille hankittaisiin toinen auto.

Reilun kolmen tunnin kuluttua ensimmäisen yrityksen jälkeen ajelimme sijaisautolla etelää kohti.

OAJ:ssä ja nimikkokorjaamossa näyttää olevan paljon yhteistä.

Kaivattua huoltomiestä ja laina-autoa odotellessamme ajattelin OAJ:tä. OAJ:ssä ja nimikkokorjaamossa näyttää nimittäin olevan paljon yhteistä.

Molemmat luovat hyvät edellytykset arkipäivän sujumiseen.

Korjaamo huolehtii, että auto on kunnossa ja turvallinen. Että auto hyrähtää käyntiin haluttaessa, ja että se toimii liikenteessä moitteetta.

OAJ puolestaan valvoo opettajien etua työsopimusten sisällössä ja pitää opettajien ääntä muutenkin esillä. Ilman edunvalvontatyötä moni asia olisi opettajan arjessa paljon nykyistä huonommin.

 

Molempien arvo näyttäytyy myös kirkkaimmillaan sinä hetkenä, kun todella tarvitsee apua.

Ilman nimikkokorjaamon tarjoamaa liikkumisturvapalvelua sunnuntaimme olisi sujunut aivan toisin. Paljon epämukavammin ja kalliimmin.

Ilman OAJ:tä taas moni työpaikan ongelma jäisi omalle vastuulle. Luottamusmies ei tarjoaisi apua, oma paikallisyhdistys ja alueyhdistys eivät tukisi, eivätkä lakimiehet auttaisi hankalimmissa ongelmissa.

 

Autoliike saa minusta jatkossakin motivoituneen maksajan.

Huoltoa maksaessamme muistan sunnuntain kokemukset ja maksan mielelläni. Tätähän minä haluan, turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen ja apua silloin, kun sitä eniten tarvitsen.

Entä sinä?

Muista äänestää OAJ:n valtuustovaaleissa – sillä on merkitys, kuka sinua edustaa ja kuka asioitasi hoitaa!

 

Hanna Ottman

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

Toimittajalta

Kosketus kuuluu kouluun

Hipaisu olkapäähän, kevyt halaus, ylävitoset. Opettaja-lehden Saako halata? -kysely kertoo, että opettajat saavat kosketuksella aikaan paljon hyvää. Opettajan luonteva kosketus nostaa kasvoille hymyn ja auttaa keskittymään. Halaaminen poistaa suojamuurit ja helpottaa hankalien tilanteiden ratkaisemisessa.

Kun kehuja tai lohdutusta säestää kevyt kosketus olkapäähän, oppilas tuntee, että opettaja välittää oikeasti. Levoton käytös vähenee, kun sanaton yhteys toimii.

#Metoo-liike on tärkeällä asialla. Seksualisoituneelle kosketukselle pitää sanoa tiukka ei myös koulussa, ja väärinkäytökset on nostettava esiin.

Kosketus on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, eikä siitä pidä tehdä mörköä. Moni alakoulun opettaja halaa oppilaita edelleen koulupäivän päätteeksi. Toivottavasti mahdollisimman moni oppilas menee halausjonoon toivoen: minä myös!

Tiina Tikkanen

 

Lue samasta aiheesta

Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Avointa lobbausta

16.03.2023
Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Ope korvattavissa?

16.02.2023
Näkökulmat

Hanna Ottman: Täysi torvelo

06.10.2022