Naapureita tervehditään kuuluvalla äänellä ja reilusti kättä heilauttamalla. Kaikkia vastaantulevia tasapuolisesti, eikä haittaisi, vaikka hymyilisi siinä samalla.
Näin opetti pappani, kun olimme matkalla heinäpellolle, minä papan pappatunturin jopparilla istuen.
Tuolloin kaikki aikuisen ja etenkin papan ja mummun kertoma opetus oli enemmän kuin tuhat sanaa. Ikimuistoisia, turvallisia ja tärkeitä hetkiä.
Kohtaamme työssämme päivittäin tilanteita, joissa saamme tervehtiä työkavereitamme, opiskelijoita, oppilaita, asiakkaita; arkeemme kuuluvia ihmisiä. Tervehdys on tuttavallinen ja turvallinen tapa, ele tavattaessa. Erottaessa hyvästely eli hyvän toivotus.
Miksi juuri nyt halusin kirjoittaa tervehtimisestä? Koska olemme työssämme koko ajan enemmän tilanteissa, joissa toisilleen vieraat ihmiset, toimintatavat ja kulttuurit kohtaavat.
Tervehtiminen tuo turvallisuutta
Tervehtiminen on helppo tapa epävarmassakin tilanteessa saada kontakti ihmiseen, jota et ole aikaisemmin tavannut, tervehtinyt, puhumattakaan jututtanut.
Tervehtiminen tuo myös turvallisuutta tilanteissa, joissa et ole varma, kuinka tulisi toimia.
Työpaikkasi käytävällä kohtaat tuntemattoman ihmisen. Et tiedä, onko hän vaaraksi työyhteisölle, onko opetustila tai luokka hukassa vai eikö hän kehtaa kysyä apua. Tervehdi ja keskustele!
Välittömästi tervehdyksesi jälkeen sinulla on käsitys siitä, oliko vastapuolen vastaus aito vai arveluttava.
Mikäli kohtaamistilanne tervehdyksen jälkeen jättää epäilyttävän mielikuvan, on syytä miettiä, pitäisikö asialle tehdä jotain. Tervehdys on ele, jonka avulla voimme tulkita tilanteita myös turvallisuuden näkökulmasta.
Tervehtikää reippaasti, iloisesti ja avoimesti. Se on oikeutemme ja turvamme.
Marko Rautakoski on vaasalainen opiston apulaisrehtori ja teknisten aineiden suunnittelijaopettaja, joka latautuu positiivisella energialla liikunnan avulla ja tekee näin itsestään arjen kestävän.