Sain puhelun tuntiopettajaltani, että hänen on jäätävä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Hän lupasi laittaa ohjeet ja kuvauksen siitä, missä mennään opetuksessa ja kenen opiskelijoista pitäisi tehdä koe.
Otin tehtävän itse hoitaakseni.
Tunnin aiheena oli jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet ja opiskelijat olivat peruskoulua suorittavia ulkomaalaistaustaisia.
Vuorovaikutteisesta opetustilanteesta kehkeytyi mielenkiintoinen keskustelu. Annoin opiskelijoiden kertoa omia kokemuksiaan Suomesta ja sen luonnonrikkauksista kuten metsistä ja vesistöistä ja niiden vapaasta käyttöoikeudesta.
He kertoivat Suomen luonnon olevan puhtaanhajuinen. He puhuivat meren antamasta kalastusmahdollisuudesta sekä yhteiselosta tuttavien ja ystävien kanssa luonnossa.
Tämä on opettajana olemisen parhaita puolia.
Opiskelijoiden tiedon ja uuden oppimisen jano tuntui olevan valtava. Opetustilanteessa tunsin itseni heille tärkeäksi.
Ajattelin, että tämä on opettajana olemisen parhaita puolia.
Sijaisuustunnit menivät nopeasti ja sain useita uusia tuttuja, joiden kanssa saan kaupungilla tavatessamme vaihtaa kuulumisia. Opiskelijat ovat erittäin kohteliaita ja huomaavaisia. He tuovat kulttuuristaan sopivan piristysruiskeen meille jäyhille suomalaisille.
Tuntemattomaan hyppääminen antaa mahdollisuuksia ja uudet vuorovaikutustilanteet tuovat rutiinityöhön sopivaa vaihtelua ja sykettä.
Kannattaa heittäytyä ja ottaa haaste vastaa. Sijaiseksi siis!
Marko Rautakoski on vaasalainen kansalaisopiston apulaisrehtori ja teknisten aineiden suunnittalijaopettaja.