”Keväällä opetusalan työmarkkinoilla riittää vipinää: työpaikkailmoituksia jätetään ja luetaan paljon. Isoilla paikkakunnilla yhteen opettajan virkaan ilmaantuu helposti toistasataa hakijaa.
Suuri hakijamäärä antaisi pelivaraa kertoa ilmoituksissa nykyistä konkreettisemmin ja realistisemmin, millaista opettajaa ja osaamista kouluun haetaan. Realismi voisi karsia hakijoiden määrää, mutta jäljelle jääneet saattaisivat sopia paremmin juuri kyseiseen tehtävään.
Olen peruskoulutukseltani luokanopettaja, ja opetusalan valinnat ovat kiinnostaneet minua jo kauan.
Seitsemän vuotta sitten valmistuneessa väitöksessäni tarkastelin soveltuvuuskokeiden merkitystä opettajankoulutuksen opiskelijavalinnoissa. Tästä oli luontevaa siirtyä työelämän puolelle, opettajavalintojen ja työpaikkailmoitusten pariin.
Tutkin opettajankoulutusta ja opettajan työtä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa sekä Educa-lippulaivassa.
Rekrytointi-ilmoitukset ovat koulutuksen kehittäjälle tärkeä tietolähde, sillä ne kertovat alan arvoista ja asenteista.
Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimusartikkelissa analysoin yhdessä kolmen tutkijakollegan kansa luokanopettajien työpaikkailmoituksia.
Tutkimuksen teoriakehikkona käytimme moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia.
Työhön haettiin tyypillisesti itsensä ja koulun kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tietoperusta, sosiaaliset taidot ja motivaatiotekijät korostuivat; kognitiivisiin taitoihin ja hyvinvointiin liittyvät kuvaukset olivat selvästi harvinaisempia.
Kognitiivisen puolen välttely saattaa johtua siitä, että työnantajat pitävät kriittisen ajattelun, luovuuden ja kokeilunhalun kaltaisten ominaisuuksien sanoittamista vaikeana. On helpompaa luottaa tältä osin opettajankoulutuksen korkeaan tasoon.
Työhyvinvointiin liittyvien kuvausten vähyys taas voi johtua siitä, että niiden ajatellaan vihjaavan hankaliin olosuhteisiin ja karkottavan hakijoita. Myös suorat maininnat työn haasteista ovat luokanopettajien hakuilmoituksissa harvinaisia.
Tutkijana suosittelen painopisteen siirtämistä realismin suuntaan. Hakijoiden viettelemiseen perustuvat strategiat saattavat johtaa epärealistisiin odotuksiin, matalaan työtyytyväisyyteen ja kasvaviin lähtöaikeisiin.
Rehelliset ilmoitukset taas voivat houkutella erityisesti niitä opettajia, jotka tietävät pärjäävänsä vaativammassakin ympäristössä. Osalle opettajista merkityksellinen työ tarkoittaa nimenomaan haastavaa työtä.
Syrjäseutujen kouluissa hakijat ovat usein vähissä ja pelivara ilmoitusten muotoilussa voi tuntua pieneltä.
Sanoma kannattaa silti miettiä tarkkaan, sillä yhden uuden opettajan tulo voi merkitä suurta muutosta pienessä työyhteisössä – ja pesti voi kestää kymmeniä vuosia.
Työpaikkailmoitusten tutkiminen tuo merkittävän lisän myös opettajasegregaation eli opettajakunnan epätasaisen alueellisen jakautumisen tutkimukseen. Meidän pitäisi tutkia, millaisilla kannustimilla koulut opettajia houkuttelevat ja miten opettajat kosiskeluun reagoivat.
Varhaiskasvatuksen puolella olemme asiaa jo tutkineetkin. Huomasimme, että varhaiskasvatuksen ammattilaisia houkutellaan harvoin töihin tavallista paremmilla palkoilla.
Yleensä ilmoittajat tarjoavat heille ammatillisia kehittymismahdollisuuksia ja hyvää fyysistä työympäristöä.
Mistä on kyse?
Kognitiiviset kyvyt, kuten kriittinen ajattelu, luovuus ja kokeilunhalu mainitaan opetusalan työpaikkailmoituksissa vain harvoin. Ville Mankin mukaan kyse voi olla siitä, että tällaista osaamista on vaikea sanoittaa.
Tutkimusartikkeli
Mankki, V., Heikkilä, M., Kemppinen, L., & Metsäpelto, R.-L. (2024). Teacher competencies in job advertisements for teachers. Nordic Journal of Comparative and International Education, Vol. 8 No 3.