Eduskunnassa hyväksyttiin ennen kesälomia kaksi tärkeää sivistyssektorin lakia: uusi varhaiskasvatuslaki ja uusi lukiolaki. Varhaiskasvatuksen arvostus on noussut, varhaisten vuosien merkitys ymmärretään viimein. Uusi laki vahvistaa lapsen etua, nostaa ammattilaisten koulutustasoa ja sitoo päiväkodit osaksi koulutuspolkua.
Lukion ydin ja sydän on vahva yleissivistys. Uusi lukio tarjoaa uusia mahdollisuuksia monitieteisiin, oppiainerajat ylittäviin kokonaisuuksiin, kansainvälistymiseen sekä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.
Suurimmat lisäykset tehtiin tutkimukseen.
Hallituksen budjettiriihessä lukion rahoitusta korjattiin kymmenellä miljoonalla. Se tulikin tarpeeseen, sillä vanha rahoitusmalli ei toimi.
Tämän hallituksen viimeisen budjetin suurimmat lisäykset tehtiin tutkimukseen. Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjetti nousee yli sadalla miljoonalla eurolla.
Työelämän osaajapulaa helpotetaan jo tänä vuonna 30 miljoonalla eurolla. Se kohdistuu ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluille ja maahanmuuttajien koulutuspolkujen vahvistamiseen.
Pieni, mutta merkityksellinen teko on vammaisten lasten varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentaminen. Oikeus varhaiskasvatukseen kuuluu kaikille.
Peruskoulussa hyväksi havaittua tasa-arvorahaa myönnetään ensi vuonna ensimmäistä kertaa myös päiväkodeille. Sillä voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajia.
Myös peruskoulua rasittavaan ”hankehumppaan” on tulossa helpotusta. Opetushallitus valmistelee uutta mallia, jossa kouluille suunnatut avustukset kootaan niin, että ne voidaan hakea yhdellä kertaa heti vuoden alussa.
Syksyn aluksi pääsemme antamaan myös asetuksen kielten opetuksen aikaistamisesta. Se nostaa myös historiallisesti peruskoulun minimituntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla. Ensi syksynä koulun aloittavat ovat ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee opiskelemaan ensimmäistä vierasta kieltä jo ekaluokalla.
Sanni Grahn-Laasonen on opetusministeri.