Emme tarvitse sitä määrää lämmitettyä koulutilaa, jonka olemme vuosien varrella rakentaneet. Kiinteistöihin tulee kuitenkin investoida myös niissä kunnissa, joissa lasten määrä vähenee.
Koulujen ylläpito, siis lämmitys, sähkö ja kiinteistöhuolto, on iso menoerä kunnille. Rahalla on erityisen iso merkitys silloin, kun on aika päättää koulun korjaamisesta tai uuden rakentamisesta.
Koulutiloille pitää saada parempi tuotto.
Koulurakennusten luonteen tulee muuttua.
Koulut pitää vapauttaa laajemman yhteisön käyttöön työaikojen ulkopuolella. Tarve tilojen käytön tehostamiseen koskee liikuntatiloja, auloja ja muitakin yhteisiä tiloja, mutta myös opetustiloja.
On mahdollista sekä tehostaa tilojen käyttöä että ottaa huomioon pedagogiset tarpeet.
Taloudellinen kannustin on suora. Jos tiloista aiheutuvat kustannukset jaetaan useamman maksajan kesken, opetukseen jää suhteellisesti suurempi osuus.
Koulutilojen yhteiskäytön lisääminen ei ole vain taloudellinen kysymys. Tarvitaan henkinen siirtymä yhden käyttäjän koulurakennuksesta kohti yhteiskäyttöistä tilaa.
Rehtoreilla ei ole omia kouluja eikä opettajilla omia luokkia, on vain kuntalaisten yhteistä tilaa.
Samaan aikaan on mahdollista sekä tehostaa tilojen käyttöä että ottaa huomioon pedagogiset tarpeet ja oman pysyvän tutun tilan merkitys pienimmille lapsille.
Kyse on ennen kaikkea asenteiden ja toimintatapojen muutoksesta. Tässä muutoksessa keskeisin toimija on kouluyhteisö.
Teknisiä ratkaisuja tarvitaan myös.
Tilojen pitää olla helposti hallinnoitavia, siivottavia, huollettavia ja korjattavia, esteettömiä, muunneltavia ja muuntojoustavia. Lukittavat säilytyskalusteet, ajantasainen kulunhallinta, avaimettomat älylukot ja tilojen verkkovaraus- ja laskutusjärjestelmät tehostavat koulujen käyttöä.
Asennemuutokset ovat hankalia mutta tarpeellisia – myös koulujen rahojen riittävyyden vuoksi.
Koulutus on kunnan tehtävistä keskeisimpiä. Parhaimmillaan tilojen käytön tehostaminen vapauttaa resursseja nimenomaan lasten ja nuorten opetukseen.
Sanna Lehtonen
» [email protected]