Korona-aika on osoittautunut salaliittoteorioiden petrimaljaksi. Suomessakin “tietoa” rokotteiden ja 5g-verkon vaarallisuudesta levitetään tehokkaasti. Omassa kuplassani on ihmetelty, kuinka hanakasti esimerkiksi joogapiireissä on tartuttu näihin ”vaihtoehtoisiin totuuksiin”.
Usein mediassa kannetaan huolta erityisesti nuorten medialukutaidosta. Oletuksena on, että koska nuoret eivät juuri seuraa printtimediaa tai puoli yhdeksän uutisia vaan hankkivat tietonsa netistä ja sosiaalisesta mediasta, he eivät osaa arvioida saamansa tiedon luotettavuutta.
Ainakaan Yhdysvalloissa asia ei ole näin yksiselitteinen.
Pew-tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan yksi piirre, joka altisti ihmisen salaliittotartunnalle, oli ikä. Tutkimuksessa kysyttiin, miten vastaaja suhtautuu väitteeseen siitä, että covid-19 on tahallaan istutettu väestöön. Kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä oli suhteellisesti eniten vastaajia, joiden mielestä väite ei ollut totta.
Suomalaisten koronauskomuksista ei vielä juuri ole tutkittua tietoa.
Suomalaisten koronauskomuksista ei vielä ole paljoakaan tutkittua tietoa, ja tiedämme, että meilläkin nuorten medialukutaidossa on puutteita. Teoriani kuitenkin on, että ainakin alle 30-vuotiaita suojelee jonkin verran heidän oivallinen meeminlukutaitonsa.
Meemi viittaa digitaalisessa kulttuurissa yleensä kuvaan, jossa kuva, teksti ja konteksti on yhdistetty oivaltavalla tavalla. Mitään ei koskaan selitetä auki, ja yleensä meemin ydin on nimenomaan kerroksellisuudessa. Meemien tarkoitus on levitä, yleensä ilman tekijän nimeä, ja niissä on loputtomia viittauksia toisiinsa ja laajempaan kulttuuriin.
Meemin ymmärtäminen saattaa vaatia kuvan tunnistamista, sen käytön sävyn tajuamista sekä viestin intertekstuaalisten viittausten hoksaamista. Meemikulttuuria ymmärtämättömälle suurin osa näistä viittauksista menee auttamatta ohi, ja meemin sisältö jää helposti täysin käsittämättömäksi.
Nuorten medialukutaidosta kannattaa kantaa huolta. Mutta samalla ei pidä olettaa, että vanhemmat sukupolvet osaisivat suhtautua netissä leviävään disinformaatioon yhtään kriittisemmin.
Mirja Hämäläinen työskentelee digihyvinvoinnin asiantuntijana.