Minna Huotilainen: Poikkeava vai poikkeuksellinen?

Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja kaikkien aivot ovat erilaiset.

Meistä jokaisella on omanlaisensa tarkkaavaisuustaidot. Joku juuttuu ja uppoutuu helposti, toinen huomaa ympäristössään aina kaiken. Jokaisella on myös oma tapansa lukea ja oma lukunopeutensa.

Tokaluokkalaisille ovat psykologit ja psykiatrit määritelleet rajan: tätä hitaampi lukeminen on poikkeavaa tai nämä tarkkaavuustaidot ovat poikkeavan huonot.

Diagnooseja varmasti tarvitaan sairaalassa, mutta mitä teemme niillä koulutyössä? Miltä tuntuu olla poikkeava? Miten puhumme toisillemme ja oppilaille näistä poikkeavuuksista?

 

Otetaanpa askel 25 vuoden päähän. Siellä lukivaikeusdiagnoosin aikanaan saanut oppilaasi on töissä arkkitehtina. Tiesitkö muuten, että arkkitehtien joukossa esiintyy paljon lukivaikeutta?

Entinen oppilaasi on poikkeuksellisen hyvä työssään ja oppinut tulemaan toimeen hitaan lukemisensa kanssa. Hän osaa käyttää oikeinkirjoitus- ja saneluohjelmia.

Hänellä on myös kyky oivaltaa, etteivät kaikki halua tietoa kirjoitetussa muodossa. Hänen toimistonsa tuottama somesisältö ja esitteet ovat kauniita ja niissä on paljon selventäviä kuvia.

Meistä jokaisella on omanlaisensa tarkkaavaisuustaidot.

Ja 25 vuoden päässä tapaamme tarkkaavuushäiriödiagnoosin aikanaan saaneen oppilaasi, hän on nykyään tapahtumatuottaja.

Hänellä on poikkeukselliset verkostot ja hän pystyy innostamaan tapahtumien artistit, roudarit, muonittajat ja lavastajat parhaimpaansa.

Hänen poikkeuksellinen intonsa tarttuu kaikkiin. Hän tuntee muistinsa ja keskittymisensä rajallisuuden. ”En tuu muistaan tota, laita mulle meiliä”, hän huudahtaa keskustelun päätteeksi.

Hän on älykäs, kovaääninen, rakastettu, vauhdikas visionääri, poikkeuksellinen kerta kaikkiaan.

 

Miten saisimme tokaluokkalaisen näkemään 25 vuoden päähän? Ei tule kaunistella sitä, miten vaikeaa on tulla toimeen lukivaikeuden tai tarkkaavuuspulman kanssa.

Mutta ketään ei pidä jättää ilman näköalaa tulevaisuuteen. Mielummin siis poikkeuksellinen kuin poikkeava.

 

Minna Huotilainen on aivotutkija ja kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta.

Lue samasta aiheesta

Kolumnit ja Pakinat

Markus Helin: Sinun äänelläsi on väliä

02.12.2021
Kolumnit ja Pakinat

Kati Komulainen: Keskihyvän armollisuus

18.11.2021
Kolumnit ja Pakinat

Minna Huotilainen: Jutellaanko unesta?

21.10.2021