Mirja Hämäläisen kolumni: Lekottelu on tärkeä työelämätaito

Tuijotin tuttua työkaveria vähän hämilläni. Minun piti esitellä hänet uusille ihmisille, mutta päässä pyöri ihan väärä nimi. Onneksi kollega tarttui itse toimeen ja kätteli vierasta.

Kiire ja sen esiin tuominen on monilla työpaikoilla tehokkuuden merkki. Vastineeksi monille työssäkäyville oireet kuten muistikatkot ja unettomuus työasioita pohtien ovat arkea. Jos joskus peltotyöläisen selkä oireili raskaasta työstä, nyt tietotyöläisen aivot oireilevat, koska rasitamme niitä liikaa. Siistit sisätyöt ovat vain näennäisen kevyitä.

Palautumisen tärkeydestä on puhunut muun muassa aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Aivotutkijoista onkin tulossa hiljalleen 2010-luvun yleistietäjiä. He antavat selityksiä siihen miksi monen arki tuntuu raskaalta.

Vapaa-aika on itseisarvo, jonka eteen ammattiyhdistykset ovat taistelleet.

Kun aivotutkijoita kuuntelee, huomaa että monet asiat nykyajan työelämässä tehdään huonon aivoymmärryksen mukaisesti: kuvittelemme, että voimme tehdä monta asiaa samanaikaisesti, sulatamme vapaa-aikaamme pois teknologialla joka vaatii reagoimaan viesteihin myös illalla.

Vapaa-aika on itseisarvo, jonka eteen ammattiyhdistykset ovat taistelleet. Siitä ei sovi kevein perustein luopua. Päinvastoin on järkevää pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua siitä, voiko tuottavuuden kasvu taata meille sitä lisää.

Palautumisella, joka vapaa-ajallakin tapahtuu, on kuitenkin työlle välinearvoa. Jotta vapaa-aika todella on ihmiselle vapaata, työssä itsessään pitää olla aikaa ja keinoja palautumiselle.

Monet aivoja kuluttavat ilmiöt ovat sen verran uusia, että emme ehkä varmasti tiedä, mitä kymmenien vuosien työurat niiden kanssa tekevät aivoille. Voi olla niin, että he, jotka uskaltavat radikaalisti pysähtyä ja laiskotella ja löytävät itselleen kaikkein tehokkaimmat tavat palautua, voittavat tulevaisuuden työelämässä. Aivotyöltään tehokkaimmat ihmiset ovat he, jotka uskaltavat vastustaa vapaa-ajan muuttumista suorituskeskeiseksi projektiksi.

Näin tärkeän taidon opettelemista ei voi jättää vain yksilön vastuulle, vaan sitä täytyy tukea kasvatuksessa ja koulutuksessa.

 

Mirja Hämäläinen on ajatushautomo Demos Helsingin konsultti. Hän pohtii työssään muun muassa mitä tarkoittaa, kun työ muuttuu oppimiseksi.

Twitter @MirjaHamalainen

Lue samasta aiheesta

Kolumnit ja Pakinat

Minna Huotilainen: Jutellaanko unesta?

21.10.2021
Kolumnit ja Pakinat

Milma Arola: Olet enemmän kuin luulet

23.09.2021
Kolumnit ja Pakinat

Arno Kotro: Meillä on upea ammatti

09.09.2021