Suomalaisten luottamus tieteeseen on kasvanut ja usko näennäistieteisiin vähentynyt, ilmenee marraskuussa julkaistusta tiedebarometristä.
Samaan aikaan väärä tieto leviää somessa kulovalkean tavoin ja valeuutissivustot levittävät systemaattisesti valheellista tietoa.
Pyysimme neljää Sivistysakatemian osallistujaa pohtimaan, miten ihmiset saadaan luottamaan tieteeseen jatkossakin.
Tarvitaan koulutusta ja aktiivisia toimijoita, jotka pysäyttävät väärän tiedon, pohtivat tubettaja Miisa ”mmiisas” Rotola-Pukkila, Suomen lukiolaisten liiton koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, vuoden pakolaisnainen Rand Mohamad Deeb ja muusikko Karri ”Paleface” Miettinen.
Sivistysakatemia on OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian järjestämä ”sivistyksen maanpuolustuskurssi” yhteiskunnallisille vaikuttajille. Tavoitteena on turvata sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta. Meneillään on Sivistysakatemian kolmas vuosikurssi.
Lähdekritiikki äärettömän tärkeää
Karri ”Paleface” Miettinen, muusikko
Osa uskoo ajatukseen totuuden jälkeisestä ajasta, jossa henkilökohtaiseen mielipiteeseen ja vakaumukseen vetoaminen on tärkeämpää kuin fakta. Elämmekin eriytyneiden mielipiteiden aikaa. Toinen sanoo, että ulkona sataa räntää ja toinen sanoo, että on t-paitakeli. Media voisi aggressiivisemmin tarkistaa, kumpi sääilmiö on kyseessä ja osoittaa disinformaation vääräksi. Vielä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita, jotka yrittäisivät ampua alas väärää tietoa. Meidän pitäisi kiittää niitä, jotka rohkeasti uskaltavat todeta, että jokin asia on fuulaa. Lähdekritiikki on äärettömän tärkeää.
Sivistystä on taito erottaa oikea tieto
Rand Mohamad Deeb, vuoden pakolaisnainen 2019
Luotan tieteeseen, niin moni muukin. Tässä ajassa tiede kuitenkin sekoittuu disinformaatioon, mikä saattaa nakertaa luottamusta tieteeseen. Kaikilla ei välttämättä ole ymmärrystä tieteen tärkeydestä. Yksi sivistyksen ulottuvuus on taito erottaa, milloin kyse on tieteellisestä tiedosta, milloin ei. Koulutus on avain tässä. Se antaa varmuutta, että kyllä minä osaan. Silloin voi vapaasti tutustua erilaisiin lähteisiin eikä tarvitse pelätä, etteikö osaisi erottaa lähteitä toisistaan ja uskoisi johonkin, johon ei pitäisi.
Tiede osana sivistyksen palapeliä
Annakaisa Tikkinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Lukiolaisten liitto
Kyllähän Suomessa luotetaan tieteeseen ja koulutusta arvostetaan. Vaikea sanoa, miksi jotkut eivät luota tieteeseen, koska taustaselittäjät voivat olla monet. Olisiko kyseessä kuplautumisen oire, kun koetaan, että tiede on jossain muussa maailmassa, eikä enää kosketa omaa todellisuutta? Tarvittaisiin kohtaamista. Karsastan toisaalta sitäkin ajattelua, että tieteentekijät tulevat valaisemaan muuta kansaa. Tiede on tärkeä pala sivistyksen kokonaisuudessa, mutta muutakin on, kuten taide ja inhimillisyys yleisesti. Eri osat täydentävät palapeliä.
Koulutus on sivistyksen ydin
Miisa ”mmiisas” Rotola-Pukkila, tubettaja
Koulutus on sivistyksen ydin. Tämä oivallus on vahvistunut Sivistysakatemiassa. Minulle on nuoresta asti ollut selvää, että haluan korkeakoulututkinnon, vaikka pystyisinkin elämättämään itseni someyrittäjänä. Haluan tuoda koulutuksen merkitystä esiin myös seuraajilleni. Koulutus linkittyy vahvasti tutkitun tiedon leviämiseen. Somessa valheellista tietoa pystytään levittämään salamannopeasti, ja voi olla hankalaa arvioida, mihin tietoon voi luottaa. Koulutetut ihmiset pystyvät arvioimaan vastaan tulvivaa tietoa.