Sivistysakatemia vei vaikuttajat keskelle koulun arkea

Sivistysakatemialaiset Pasi Saukkonen ja Kaius Niemi näkivät kouluvierailullaan, että koulun arjessa sivistys on hyvää toveruutta, toimeen tulemista erilaisuuden kanssa ja uteliaisuutta ottaa asioista selvää. Tavallisessa koulupäivässä sivistys on läsnä silloin, kun ollaan ihmisiksi.

Helsinkiläisen Aurinkolahden peruskoulun äidinkielen tunnilla käsitellään Elias Lönnrotin elämää.

S2-opettaja Maritta Vento kertoo, että matkoillaan Lönnrot kärsi väkivallasta, nälästä ja syöpäläisistä.

Erityisesti syöpäläiset saavat neljäsluokkalaiset mietteliäiksi.

Mitä ne ovat? Viruksia, sairauksia? Ehkä ne liittyvät syöpään?

– Ne on niitä, joita voi tulla matkalaukussa ulkomaanmatkalta! joku keksii.

Sivistys on näköpiirin laajentamista, todellisuuden valloittamista uusilla sanoilla.

Syöpäläisongelma on opittu selättämään, ja suomalainen sivistys on kulkenut Lönnrotin ajoista pitkän matkan, mutta sivistyksestä on pidettävä huolta voimallisesti edelleen.

Sen takia OAJ, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus perustivat viime syksynä Sivistysakatemian, jossa vaikuttajat saavat päivittää tietojaan koulutuksesta ja kasvatuksesta.

Ja sen takia akatemian jäsen, erikoistutkija Pasi Saukkonen istuu kuunteluoppilaana luokan takarivissä ottamassa selvää siitä, mitä suomalainen koulu on tänään.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen havainnoi, kuinka S2-opettaja Maritta Vento saa kysymyksillään neljäsluokkalaiset pohtimaan asioita itse.

Pyydän oppilaita miettimään, mitä sivistys heille tarkoittaa.

Se on ainakin sitä, että tietää paljon erilaisia asioita. Että on yleissivistystä esimerkiksi historiasta.

– Sitten on vielä se minun lempiteemani, josta aina puhun – vuorovaikutus, opettaja muistuttaa.

Maritta Vennon mielestä ihmiselämässä on pohjimmiltaan kysymys siitä, että elämme yhdessä toisten kanssa. Pasi Saukkonen on samaa mieltä.

– Meidän on tultava toimeen sen kanssa, että yhteiskunnassa on paljon erilaisuutta, eriarvoisuutta ja erimielisyyttäkin. Sivistys on esimerkiksi sitä, että edistetään Suomessa asuvien erilaisten ihmisten välistä yhteenkuuluvuutta.

Mitä muuta sivistys on kuin tietoa? S2-opettaja Maritta Vento kysyy.

Opettajana Vento saa politiikan tutkijalta täydet pinnat. Hän osallistaa oppilaita hienosti tiedon hahmottamiseen.

– Enää ei kerrota ylhäältä päin, miten asiat ovat, vaan annetaan lasten ajatella itse.

Päivän mittaan muutkin opettajat tekevät Saukkoseen vaikutuksen.

– Seurasin aamulla päivänavausta, jossa liikunnanopettaja Erkko Laukia kertoi unelmastaan osallistua kymmenotteluun. Opettaja oli aloittanut seiväshypyn vain vähän aikaa sitten ja ylittää nyt jo neljä metriä. Ihailin, miten suvereenisti hän osasi ottaa yleisönsä, parisataa lasta.

Saukkosen mielestä opettaja puhui konkreettisesti ja symbolisesti rimojen ylittämisestä. Hän sai lapset ajattelemaan sitä, missä he ovat hyviä.

– Motivaatio kytkeytyy sivistyksen ajatukseen. Pitää olla pyrkimys löytää ja hyödyntää omaa kapasiteettiaan, tutkija miettii.

Kouluruoka maistuu Kaius Niemelle ja Pasi Saukkoselle.

Riisiä, kanakastiketta, punajuurta, kurkkukuutioita. Näkkileipää ja maitoa.

Ruokala on suuri, mutta melua on yllättävän vähän. Seuraan liittyy päivän toinen kuunteluoppilas, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Vieraiden kysymyksiin vastailevat Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Saavalainen ja varapuheenjohtaja Maritta Virtanen, joka työskentelee Aurinkolahden koulussa käsityönopettajana.

– Meille Hesarissa on tärkeää ymmärtää, mitä koulussa tapahtuu, sillä sieltä tulevat uudet lukijat. Haluamme oppia, miten tehdään kiinnostavia juttuja myös lapsille ja nuorille, Niemi sanoo ja muistuttaa, että jo vuonna 1917 Suomen kansasta 95 prosenttia osasi lukea.

Kunnollinen lukutaito onkin kansakunnan kohtalonkysymys.

– Into lukemiseen on syytä säilyttää, jotta turvataan demokratian tulevaisuus ja pidetään yllä aktiivisista kansalaisuutta, jossa asioista ei päätetä ihmisten ohi, päätoimittaja muotoilee.

Esimerkki on paras opettaja. Jos vanhempi lukee, myös lapsi innostuu lukemisesta.

Teknologiapainotteisessa koulussa myös kynä ja paperi ovat kunniassa.

Aurinkolahden koulun valtti on teknologiapainotus. Vuosi sitten kouluun saatiin humanoidirobotti, jonka oppilaat ovat ohjelmoineet esimerkiksi ohjaamaan jumppahetkiä.

Seiskaluokan yhteiskuntaopin tunnilla Kaius Niemi innostuu kertomaan nuorille tekniikkaneroille, millaisia digiosaajia Hesari tarvitsee.

– Datajournalismin deskissä koodataan, tehdään interaktiivisia artikkeleita, lisensoidaan digitaalista työkalupakkia. Meillä tarvitaan liikkuvan kuvan ja äänen osaajia sekä graafikoita, jotka osaavat koodata.

Mediasta puhuttaessa sivistys tarkoittaa vahvasti sitä, että ihmisille tarjotaan riittävästi tarkistettua tietoa sekä valmiuksia erottaa oikea tieto valeuutisesta.

Sivistystä on valmius erottaa oikea tieto valeuutisesta.

Mikä pohdituttaa rehtoria tällä hetkellä koulunpidossa eniten? Miten järjestys säilyy? Mitkä asiat ovat pinnalla uudessa opetussuunnitelmassa? Millaista tukea on tarjolla?

Vierailla on rehtori Leena Sipposelta paljon kysyttävää, ja Sipponen vastailee sivistyneesti – eli ketään erityisesti moittimatta ja positiiviset asiat etualalle nostaen.

– Meillä on tekemisen meininki ja asioita otetaan nopeasti haltuun.

On monilukutaidon kehittämistä, arvioinnin uudistamista, ohjelmointia ja robotiikkaa. Yhdessä opettajien kanssa mietitään sitä, miten rakennetaan ilmiökokonaisuuksia, joista oppilaat saisivat irti mahdollisimman paljon.

Myös oppilaiden hyvinvoinnista huolehditaan. Mietitään yhdessä, miten jokin luokka voi ja kuinka sitä voitaisiin auttaa eteenpäin. Pidetään vanhemmille luentoja vaikkapa peleistä ja somemaailmasta.

– Meillä ollaan rinta rottingilla vuosaarelaisia, Sipponen kertoo kaupunginosasta, jossa koulu sijaitsee.

Kaius Niemeä kiinnostaa, verottaako runsas mobiilipelaaminen poikien lukutaitoa.

– Toissa vuonna testasimme suomi toisena kielenä -oppilaita ja he saivat hyvät tulokset. Näyttää siltä, että olemme tehneet jotakin oikein, vaikka tilannetta pitää toki seurata edelleen, rehtori hymyilee.

Rehtori Leena Sipponen johtaa koulua, joka sijaisee omalla saarellaan Helsingin Vuosaaressa lähellä merenrantaa. Reksiä tapaamassa Pasi Saukkonen, Maritta Virtanen ja Kaius Niemi.

Aurinkolahden oppilaista viidesosa on maahanmuuttajataustaisia. Tieto kiinnostaa erityisesti Pasi Saukkosta, joka työskentelee Helsingin kaupunginkansliassa maahanmuuttoasioiden parissa.

– Meille ensimmäiset maahanmuuttajaoppilaat tulivat jo koulun perustamisvuonna 2001. Olemme saaneet harjoitella, Leena Sipponen kertoo.

Vuosaaressa toimii monikielisiä ohjaajia arabian, somalin ja venäjän kielessä.

– Esimerkiksi yhteistyö vanhempien kanssa on tehokkaampaa, kun väliin ei tarvita tulkkia.

Kehitystä on tapahtunut puolin ja toisin, ja toisten vakaumusta kunnioitetaan. Suvivirren laulaminen koulun juhlissa on itsestään selvää, eikä kukaan ota siitä nokkiinsa.

Entäpä se sivistys? Miten se näkyy koulussa?

– Sivistys on ikään kuin sateenvarjo, jonka alla koulussa kaikki tapahtuu. Siihen kuuluvat esimerkiksi oppiminen ja hyvät vuorovaikutustaidot.

Sivistysakatemia

  • OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen uusi koulutuskokonaisuus päättäjille ja vaikuttajille.

  • Tavoitteena on vahvistaa päättäjien tietopohjaa, lisätä koulutuksen arvostusta ja päivittää sivistyksestä käytävää keskustelua.

  • Ensimmäinen vuosikurssi aloitti viime lokakuussa. Mukaan kutsuttiin 29 päättäjää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta.

  • Koulutuksen kahdella lähijaksolla akatemialaiset ratkovat sivistykseen liittyviä kysymyksiä keskustellen. Lähijaksojen välillä osallistujat tutustuvat sivistyksen arkeen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

  • Sivistysakatemia lanseerattiin viime kesänä juhlistamaan satavuotiasta Suomea.