Tiukkaa muttei mahdotonta. Soveltamista, nopeaa uuden opettelua, venymistä ja joustamista.
Suomen jouduttua ennennäkemättömään poikkeustilaan opettajat ovat näyttäneet osaamisensa ja tehneet valtavan työn kriisin selättämiseksi. He myös selvästi luottavat omaan osaamiseensa sekä kannustavat ja tukevat toisiaan näkyvästi.
Koronaviruksen leviämisen aiheuttama erikoistilanne on vaikuttanut kaikkiin OAJ:n jäsenryhmiin. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat etulinjassa, koska päiväkotien auki pitämisellä mahdollistetaan kriittisten alojen työntekijöiden työssäkäynti.
Peruskoulussa puolestaan suuri osa opetuksesta on siirtynyt etäyhteyksin annettavaan korvaavaan opetukseen, mutta tietyin poikkeuksin annetaan myös lähiopetusta.
Toisen asteen koulutus sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyivät kokonaan etäopetukseen, ja monin paikoin etäopetusta annetaan myös taiteen perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä.
Monipuolisista etäopetusjärjestelyistä huolimatta osalle OAJ:n jäsenistä poikkeustila on tiennyt töiden loppumista. Esimerkiksi monissa yksityisissä päiväkodeissa on lomautusuhka päällä.
Koronaviruksen takia työlainsäädäntöä höllennetään väliaikaisesti niin, että yksityisten alojen työsuhteisten työntekijöiden lomauttaminen helpottuu. OAJ valmistelee parhaillaan aiheesta ohjeistusta jäsenilleen.
Peruskoulujen uutta arkea ovat vaikeuttaneet valtioneuvostolta tulleiden ohjeiden muutokset. Aluksi valtioneuvosto linjasi, että vuosiluokkien 1–3 oppilaista lähiopetusta saavat vain ne, joiden huoltajat työskentelevät kriittisiksi katsotuilla aloilla. Myös erityisen tuen oppilaat ovat oikeutettuja lähiopetukseen.
Viime viikon perjantaina valtioneuvosto kuitenkin muutti linjaustaan niin, että kaikki luokkien 1–3 oppilaat voisivat tarvittaessa mennä kouluun heti seuraavan viikon maanantaina. Valtioneuvoston mukaan kriittisten alojen määritelmä oli herättänyt hämmennystä ja vaihtelevia tulkintoja, ja muutoksella haluttiin varmistaa yhdenvertaisuus.
Opetusministeri Li Andersson vetosi kuitenkin vanhempiin ja pyysi, että nämä toisivat lapsensa kouluun vain, jos on pakko. Hänen mukaansa ohjeita piti muuttaa, koska Suomen laki ei tällä hetkellä tunne virallisesti luetteloa kriittisistä aloista.
”Lasten erilaista kohtelua ei ollut mahdollista perustella riittävän vedenpitävästi nykyisen lainsäädännön nojalla. Näin toimii oikeusvaltio poikkeusoloissa. Kaikki tarvittava tehdään ja perustuslakia noudatetaan”, Andersson kirjoitti Facebook-päivityksessään.
OAJ on kritisoinut ohjeistuksen poukkoilua.
OAJ:n Fiilismittariin saatujen vastausten perusteella yleinen tunnelma poikkeustilanteen alkaessa oli varsin myönteinen. Opettajat ottivat keskiviikkona 18.3. kantaa Fiilismittarin väitteeseen ”Työyhteisössäni on luottavainen fiilis siitä, että koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta selvitään.”
Kysymykseen reagoi 4 253 vastaajaa, joista 60 prosenttia kertoo olevansa luottavainen.
Jokainen tekee parhaansa ja jakaa myös omaa osaamistaan muille.
”Hyvin toimii hommat! Esimies on hyvin joustava!”
” Nyt riittää ihan perusilme, saamme olla ihan tavallisia opettajia ja ihmisiä. Pidetään lentokorkeus, turbulenssista huolimatta.”
Esiin nousi toki myös huolta. Kuusi prosenttia vastanneista kertoi, ettei luottavaista mieltä löydy. Huolta kannettiin esimerkiksi erityisen tuen oppilaista ja vielä huonosti suomea osaavista maahanmuuttajataustaisista.
Huolestuneimpia olivat varhaiskasvatuksen opettajat. Murheena olivat muun muassa oma jaksaminen, töiden jatkuminen ja sairastuminen koronavirukseen.
”Päiväkodissa info kulkee ja fiilis on ok. Pelko lapsiryhmän yhdistelemisestä ja henkilökunnan siirtämisestä on kuitenkin koko ajan läsnä.”
Huolta tunsivat myös taiteen perusopetuksen opettajat. ”Vapaan sivistystyön puolella kurssit lakkautettiin ja tuntiopettajat jäivät saman tien ilman työtä. Töiden jatkumisesta ei ole mitään tietoa. Mutta toki pandemialla on paljon pahempiakin seurauksia kuin meidän työmme loppuminen.”
Lue aiheesta lisää:
Erityinen tuki jatkuu etänäkin – Sanna Maksimainen soittaa oppilailleen videopuhelun päivittäin