Liisa Vasaralla on yhden kuukauden palkka saamatta. Palkan olisi pitänyt tulla heinäkuussa.
– Olen turhautunut ja ahdistunut. Sain onneksi lainattua rahaa vanhemmiltani vuokraan, mutta olen joutunut miettimään, miten karsin menojani, Helsingissä työskentelevä laaja-alainen erityisopettaja Vasara sanoo.
Vasara on pettynyt siihen, miten Helsingin kaupunki on viestinyt tilanteesta.
– Työntekijöitä ei ole pidetty kartalla siitä, miten asia edistyy. Mitään konkreettista apua ei ole tarjottu. Sain tuttavani kautta tiedon, että kaupungin henkilöstökassasta voisi saada apua, mutta ehdin jo lainata rahaa.
Pääluottamusmies Jukka Talvitien mukaan jo viime syksynä Helsingin kaupungille on välitetty kokemuksia palkanmaksujärjestelmä Sarastian käyttöönoton ongelmista muilla paikkakunnilla. Viestejä ei ole Talvitien kokemuksen mukaan kuultu.
Kun ongelman laajuus ilmeni, pääluottamusmiehet kehottivat Helsingin kaupunkia tiedottamaan suoraan henkilöstölle ongelmista. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan taloushallintopalvelun asiakaspalvelu ruuhkautui.
Talvitien mukaan kaupungin johtamisessa on paljon kehitettävää.
– Kokemuksemme on, että kaupunki ei ota kriittistä palautetta vastaan. Johto ei ole ottanut huomioon henkilöstön asiantuntemusta tässä järjestelmämuutoksessa, minkä vuoksi tilanne on johtanut kaaokseen.
Palkanmaksuongelmia on ollut kaupungilla jo vuosia, ja Helsingin opettajien ammattiyhdistys on harkinnut valvontapyynnön tekemistä jo aiemmin.
OAJ teki vuosi sitten Espoon kaupungin osalta valvontavaatimuksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle, koska vastaavanlaisia palkanmaksuongelmia ilmeni Sarastian käyttöönotossa myös Espoossa. Ongelmia ei ollut niin laajasti ja pitkäaikaisesti kuin Helsingissä.
– Jossain määrin tilanne on parantunut, mutta kehitettävää on edelleen. Koulun tasolla hallinnollisen työn tuntuva kasvu näkyy yhä rehtoreiden ja koulusihteereiden työtaakassa, espoolainen pääluottamusmies Markku Kälviä kertoo.