Kuvat ja videot tuovat ylioppilaskokeiden kuuntelukoetta lähemmäs aitoja vuorovaikutustilanteita. Sanojen lisäksi päättelemme asioiden merkityksiä puhujan eleistä ja ilmeistä ja ympäristöön liittyvistä vihjeistä, tutkijatohtori Anna von Zansen Helsingin yliopistosta sanoo.
Toisaalta visuaalisuuden lisääminen äänitteeseen voi kuormittaa opiskelijaa ja joissakin tehtävissä se saattaa jopa johtaa harhaan.
– Kaikki tutkimukseeni osallistuneet opiskelijat eivät hyödyntäneet kuuntelukokeen visuaalisuutta – jotkut jopa sulkivat silmänsä tai käänsivät katseen pois kuvaruudusta. Osa taas käytti videota ymmärtämisen tukena sitä edes tiedostamatta.
Von Zansen keräsi väitöstutkimuksensa aineiston vuosina 2016–17, jolloin vasta osa ylioppilaskokeista suoritettiin tietokoneella. On siis mahdollista, että kaikki tutkimuksessa mukana olleet opiskelijat eivät olleet harjoitelleet koulussa videotehtävien tekemistä.
Von Zansenin tutkimukseen osallistui 157 lukiolaista eri puolilta Suomea. Tutkimusta varten laadittiin B1-tasoinen, ylioppilaskoetta mukaileva ruotsin kuullunymmärtämiskoe, jossa oli 31 osiota. Kokeesta tehtiin kolme versiota: pelkkä äänite, puhetta ja kuvia sisältävä versio sekä videoversio.
Kolmeen ryhmään jaetut opiskelijat osallistuivat johonkin kolmesta koeversiosta. Kysymykset olivat kaikille samat, vain visuaalisen tuen määrä vaihteli.
Von Zansen havainnoi koetilanteita, haastatteli opiskelijoita ja kartoitti heidän näkemyksiään kyselyn avulla.
Koko koetta tarkastellen visuaalisuuden lisääminen ei vaikuttanut opiskelijoiden suoriutumiseen puoleen tai toiseen.
– Kokeen eri osiota tarkasteltaessa kuitenkin paljastui, että video saattoi vaikeuttaa vastaamista joihinkin yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin.
Video voisikin toimia paremmin asian laajempaa ymmärtämistä tai päättelykykyä mittaavissa kuuntelutehtävissä, von Zansen pohtii.
Kieltenopetuksessa voisi olla enemmän kuuntelu- ja katselustrategioiden harjoittelua.
Ennen nykyisiä lukion opetussuunnitelman perusteita kielitaito jaettiin kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kielen kirjalliseen tuottamiseen ja puhumiseen. Nyt voimassa olevassa lopsissa kielitaito tarkoittaa taitoa toimia vuorovaikutuksessa, tuottaa tekstejä ja tulkita niitä.
– Lopsissa, myös uusissa lops-perusteissa, painotetaan monilukutaitoa. Kaikki tämä puhuu entistä monipuolisemman kielikokeen puolesta.
Koulun kieltenopetukseen von Zansen kaipaa lisää kuuntelu- ja katselustrategioiden harjoittelua: Miten tekstiä voidaan katsoa, kuunnella, lukea ja tulkita? Miten toimia, kun ei ymmärrä? Mitä äänitteellä kuuluvista tai videolla näkyvistä vihjeistä voi päätellä?
Videon käyttöön ylioppilaskokeen kuuntelutehtävissä liittyy kuitenkin teknisiä haasteita, ja laajat videoaineistot voivat tuntua opiskelijasta raskailta.
– Jos videota ei voi käyttää, suosittelen kehyskertomuksen tai tilannekuvien lisäämistä kuuntelukokeeseen. On tärkeää, että kuuntelutehtävät muistuttavat arkielämän tilanteita, eikä kuunneltava asia ala tyhjästä.
Väitös
Uudenlaista kuullun ymmärtämistä – Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa. Jyväskylän yliopisto 2019.