Tunnetaidotko opojen hommia? – ”Opettajat saattavat kokea, että palkka maksetaan vain oman alan asiantuntijuudesta”

Mitä pitemmälle automaatio etenee, sitä enemmän korostuvat ihmisten tunnetaidot. Vahva tunneosaaminen vahvistaa opiskelijan uramahdollisuuksia, sanoo Annica Isacsson.

Pitkien savupiippujen aikakaudella tuloksellisuus liitettiin loogiseen ajatteluun ja tunteita pidettiin hyvän päätöksenteon esteenä. Nykyään tiedetään, että tunteet ovat kaiken inhimillisen toiminnan ytimessä.

Harva syyttää Nokian mobiili-imperiumin romahduksesta järjen puutetta. Pelolla johtamisesta ja muista tunneälyyn liittyvistä ongelmista kirjoitetaan sitäkin enemmän.

Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistutkimus kertoo, ettei tunteiden käsittely ole aina helppoa korkeakoulussakaan.

– On aloja, joilla ammatillinen asiantuntijuus ja uskottava opettajuus edelleen hylkivät pehmeitä arvoja. Pitää olla fiksu ja perustaa taitonsa ja tietonsa vain faktaan, tutkimuspäällikkö Annica Isacsson Haaga-Helian ammatillisesta opettajakorkeakoulusta tuumii.

Opettajilla on taipumus ajatella, että tunteet kuuluvat opolle.

Tutkimuksen kohteena olivat korkeakouluopiskelijoiden merkitykselliset tunnekokemukset. Niitä tutkivat Isacssonin lisäksi lehtori Eija Raatikainen Metropoliasta ja yliopettaja Maria Ekström Laureasta.

Tutkimukseen osallistuneen opintojen ohjaajan mukaan joidenkin alojen opettajilla on taipumus ajatella, että asiat ovat pääasia ja että tunteet ja muut ”pehmeät” jutut kuuluvat opiskeluhyvinvointiin ja opolle.

– Opettaja saattaa kokea, että palkka maksetaan nimenomaan oman alan asiantuntijuudesta, eivätkä taidot ja työaika riitä tunteisiin ja sosiaalisuuteen liittyvien ongelmien ratkomiseen, Isacsson tarkentaa.

Tunnekokemuksia kokeviin kysymyksiin vastasivat sekä opiskelijat että heitä ohjaavat ammattilaiset, joukossa opinto-ohjaajia, psykologeja, oppilaspastoreita ja kuraattoreita. Viime huhtikuussa sähköisenä toteutettuun anonyymiin kyselyyn vastasi 45 opiskelijaa ja 36 ohjaajaa.

Tulokset kertovat, että opettajalta ja ohjaajilta tulevan tunnetuen merkitys on suurimmillaan opintojen alun ryhmäytymisvaiheessa.

– Alussa kaikki on sekavaa ja opiskelijat hyvin epävarmoja. Ensimmäisessä projektityössä opettajan tärkein tehtävä on luoda selkeyttä tehtävien jakoon. Projektin edetessä opettajan tulisi varmistaa, että opiskelijat ovat pysyneet rooleissaan ja kuormitus jakautuu ryhmässä oikeudenmukaisesti.

Tutkimus

Merkityksellisten tunteiden tutkimus korkeakouluissa. Tutkimusartikkeli julkaistaan lähiaikoina Aikuiskasvatus-lehdessä ja Haaga-Helian e-Signals-sivuilla.