Jarkko Sippolan ilmastoteko on itse valmistettu ruoka ja hävikin vähentäminen. Porvoolainen 31-vuotias luokanopettaja siirtyi kasvisruokavalioon kymmenisen vuotta sitten.
– Toki ruoanlaitto on itselleni aina vaivalloista, mutta siitä on pikkuhiljaa tullut myös ilo. Kun tekee ruoan kotona eikä osta valmispakkauksia, muovin määrä vähenee.
Ruoanlaittoon on tullut suunnitelmallisuutta, ja Sippola pyrkii käyttämään raaka-aineiden kaikkia osia.
– Esimerkiksi omenan siemenet voi hyvin heittää blenderiin smoothien sekaan. Ja kun tekee kauppalistan kännykkään, se vähentää heräteostosten määrää.
Kun Sippola juttelee kolmasluokkalaistensa kanssa esimerkiksi muovivuorista, oppilaat kyselevät, miksi me emme tee mitään.
– Näiden keskustelujen jälkeen tulee pisto sydämeen ja mietin, mitä voisin itse tehdä. En koe olevani luonnon pelastaja, mutta yritän toimia järkevästi.
Toisinaan Sippola käy ostamassa edullista hävikkiruokaa, josta ravintolat ilmoittavat kännykän Resq-sovelluksessa.
Vaikeinta Sippolan on luopua auton käytöstä.
– Auto on henkireikä, jolla pääsen viikonlopuksi sukulaisten tai kavereiden luo. Yhdeksän kilometrin työmatkakin tulee nykyisin kuljettua autolla.
En koe olevani luonnon pelastaja, mutta yritän toimia järkevästi.
Opettajat tekevät monia asioita ilmaston hyväksi. Opettaja-lehden kyselyyn mukaan pienetkin elintapojen muutokset omassa arjessa keventävät mieltä ja kustannuksia.
Kyselyyn vastasi 56 opettajaa. Lähes kaikki vastaajat kertovat vähentäneensä lentämistä ja lihansyöntiä. Suuri osa liikkuu entistä enemmän pyörällä ja syö aiempaa useammin kasvisruokaa. Ostamiseen ja kuluttamiseen opettajat suhtautuivat kriittisesti.
Opettajat kertovat kaivaneensa vanhat ompelukoneet ja kenkäplankit esiin. He korjaavat ja kierrättävät vaatteensa ja shoppailevat kirpputoreilla.
Nimimerkki Juustonaksu sanoo saavansa enemmän kiksejä ostamatta jättämisestä kuin ostamisesta. Jutta puolestaan on tehnyt vain sellaisia muutoksia, joista on helppo pitää kiinni. Näin tottumuksiaan voi muuttaa pikkuhiljaa.
Lentämisestä luopuminen kirpaisee monia. Toisaalta loma tuntuu kivemmalta, kun matkan on tehnyt junalla. Jonkun mielestä elämä helpottui, kun valinnoista tuli selkeitä ja yksinkertaisia.
Kati kertoo, että nälkä kasvaa syödessä. Biojätteen kimppa-astia ja muovinkeräys ovat auttaneet huomaamaan, miten helppoa kierrättäminen on. Ostamista on helppo vähentää, kun tavoitteena on säästää kymmenentuhatta euroa.
Ympäristöystävälliset valinnat eivät rasita opettajia vaan tuovat mielihyvää siitä, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa. ”Koen olevani onnellisempi, kun elän arvojeni mukaan”, sanoo Sanna.
Annika kertoo elämänsä olevan nyt paremmin omien arvojen ja tavoitteiden mukaista. Muutokset ovat helppoja, koska oma tunne on kevyempi.
”Muutos on vaikuttanut elämääni myönteisesti. Meidän on autettava maapalloa jaksamaan, ja jokaisen teot maapallon hyväksi merkitsevät”, muistuttaa Mari.
Marjut Lehtoselle ilmaston ajatteleminen tarkoittaa puhdasta kotimaista ruokaa, kotimaanmatkoja, kangaskassien käyttöä, valojen sammuttamista ja sisälämpötilan madaltamista.
– Olen maaseudulta kotoisin, ja minulle on tärkeää, että ruoka tuotetaan kotimaassa. Kasvatan itse tomaatteja ja kurkkuja, perunat hommaan enon maatilalta. Kaupassa tarkistan, missä kunnassa tuote on tuotettu.
25-vuotias erityisluokanopettaja Oulaisista on vähentänyt punaisen lihan syömistä. Hän kierrättää ahkerasti ja on lopettanut muovipussien käytön.
– Ostan vaatteita, jotka kestävät pitkään.
Lehtonen kumppaninsa kanssa suosii lähimatkailua.
– Viimeksi käytiin Kuusamossa ja kesällä mennään Ahvenanmaalle. Suomesta löytyy mielenkiintoisia paikkoja, ja myös Pohjoismaihin ja Venäjälle pääsee näppärästi junalla.
Kuten Jarkko Sippolalle, myös Lehtoselle vaikeinta on autoilun vähentäminen. Hänen työmatkansa on melkein sata kilometriä.
Opettaja-lehti selvitti
- Kysyimme opettajilta, miten he ovat muuttaneet henkilökohtaisia tottumuksiaan ja elintapojaan ilmaston hyväksi, mikä muutoksessa on ollut helppoa ja mikä vaikeaa ja miten muutos on muuten vaikuttanut elämään.
- Vastauksia tuli 56 eri puolilta Suomea kaikilta koulutusasteilta.
- Lähes kaikki vastaajat olivat naisia.
- Kysely tehtiin Facebookissa pääsiäisviikolla.
Vähemmän on enemmän
Kulutuksen vähentäminen, uusiutuva energia, jakotalous. Opettajien konstit ilmaston hyväksi ovat samoja tuttuja juttuja, joista muutkin ilmaston lämpenemisestä huolestuneet kertovat. Tässä poimintoja Opettaja-lehden kyselyyn saaduista vastauksista:
Sähköauto ”Maaseudulla bussilla liikkuminen on mahdollista yksin ollessa, mutta pyörätuolilla liikkuvan lapsen kanssa oma auto on välttämätön. Haaveissa on ympäristöystävällisemmän sähköllä tai biokaasulla käyvän auton hankinta.”
Elina
Ostolakko ”Pyrin välttämään ylimääräistä ostamista. Mietin aina, tarvitsenko vai haluanko. Hyvän mielen vaatekaappi -kirja sai aikaan isoja muutoksia pääni sisällä.”
Kati
Hyötypyöräily ”Pyöräilen paljon. Tuntuu hyvältä olla saasteeton liikenteessä. Kaksikymppiset lapseni ovat valveutuneita ja murisevat heti, jos en tee maitopurkista origamia.”
Katri
Kirjastot ”En osta kirjoja vaan käytän kirjastoa sekä ääni- ja suoratoistopalveluja.”
Ope 75
Kimppakyyti ”Yksin tehty työmatka on vaihtunut kimppakyydiksi, koska ei ole mahdollisuutta käyttää julkisia. Ostan vähemmän, mutta entistä laadukkaampia vaatteita ja kierrätän tehokkaammin.”
Merja
Aurinkopaneelit ”Hankimme katolle aurinkopaneelit ja pyrimme pesemään pyykit ja astiat aurinkoenergialla. Vaihdoimme automme hybridiin ja kuljemme töihin ja kouluun pyörällä tai junalla. En muovittanut lasteni tehtäväkirjoja enkä puhu aiheesta uusia kirjoja jakaessani.”
Minna
Sähköpyörä ”Olen siirtynyt työmatkoilla sähköpyörään. Viime vuonna säästin 1 800 kilometrin bensat tällä tavalla.”
Pia
Somejaot ”Jaan somessa ilmastouutisia ja teen aiheesta mahdollisimman näkyvää.”
Anni
Uusiutuva energia ”Lämmitän asuntoni ilmalämpöpumpulla ja pönttöuunilla. Huonelämpötilan pidän korkeintaan 21 asteessa. Ajan biokaasuautolla, jossa käytän paikallisesti jätteistä tuotettua kaasua.”
Hannu