Uskallusta olla yhdessä ja erilaisia – breikkaustyöpajoilla kiusaamista vastaan

Svenska samskolanin liikuntasalissa Tampereella käy kuhina. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilla on edessään erilainen kaksoistunti.

– Minun nimeni on Elena Ruuskanen. Olen tanssija ja olen tullut vetämään teille Break the Fight -työpajaa, toinen ohjaajista aloittaa.

Työpajan avulla on tarkoitus kitkeä koulukiusaamista.

– Breakdance on yksi tapa purkaa aggressioita. Uusien taitojen oppiminen tuo mukanaan myös itsevarmuutta, Ruuskanen kertoo nuorille.

Pian oppilaat ovatkin jo isossa ringissä harjoittelemassa ensimmäisiä liikkeitä.

Jos oppilas hallitsee tunnekielen, hän osaa lukea toisia ihmisiä ja heidän rajojaan.

Ruuskanen kollegoineen on toistamiseen Tampereen ruotsinkielisessä yhteiskoulussa Svenska samskolanissa. Ensimmäisen kerran he vierailivat koulussa keväällä koulukuraattori Tuulikki Lehtosen kutsusta.

– Koulun velvollisuus on yrittää ennaltaehkäistä kiusaamista. Break the Fight -työpajassa nuoret uskaltautuvat olemaan toisensa kanssa ja olemaan erilaisia, Lehtonen sanoo.

Hän seuraa taka-alalla, kun oppilaat nostavat kätensä ilmaan, menevät hypyn kautta kyykkyyn ja sanovat samalla ”break the fight”.

– Kiusaamista esiintyy valitettavasti kaikkialla, missä ihmiset ovat yhdessä. Voimme vähentää sitä yhteisöllisyyden ja yhteisen tekemisen kautta, erityisopettaja Maija Siikasmaa uskoo.

Svenska samskolanissa yhteisöllisyys tarkoittaa esimerkiksi välituntitoimintaa, teematunteja, linturetkiä tai vaikkapa nyyttikestejä. Koulussa on myös kiusaamisen ehkäisemissuunnitelma. Jokainen koulun aikuinen on kiusaamista nähdessään velvollinen tekemään siitä kirjallisen raportin ja puuttumaan asiaan.

– Meillä konfliktit pyritään ratkaisemaan heti ja sitten jatketaan puhtaalta pöydältä. Pidän sitä hyvänä. Oppilas saa valmiuksia ratkaista vastaavia tilanteita jatkossa, Siikasmaa sanoo.

Break the Fight -työpajassa oppilaat tapailevat jo ensimmäisiä askelsarjoja.

– Indian step on tullut breakdanceen Amerikan intiaaneilta. Sitten tanssitaan tällainen salsa-askel. Sivulle viereen, sivulle viereen, Ruuskanen opastaa.

Aivan kaikkia breakdance ei innosta. Osa oppilaista istuu liikuntasalin laidoilla, mutta valtaosa harjoittelee askelsarjaa Ruuskasen opissa.

Tanssija, koreografi Arja Tiili kehitti Break the Fight -työpajakonseptin neljä vuotta sitten.

– Tanssi on yksi keino selviytyä ja kohottaa itsetuntoa. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori tulee nähdyksi omana itsenään, Tiili sanoo.

Ei ole sattumaa, että Tiili haluaa kitkeä koulukiusaamista juuri breakdancen avulla. Se oli Helsingin Myllypurossa hiphop-piireissä varttuneelle Tiilille luonteva valinta.

– Olen käyttänyt breakdancea teoksissani pitkään. Se on nuorille helposti lähestyttävä tanssityyli. Breakdance on eräänlainen altavastaajien huuto yhteiskuntaa vastaan, Tiili kuvaa.

Tiili haluaa opettaa nuorille breikkaamisen avulla erityisesti jämäkkyyttä ja omien rajojen asettamista sekä toisten kunnioittamista.

– Breikissä toisia ei haluta halventaa, kiusata tai nöyryyttää. Toista voi aina kunnioittaa, ja jos ei itse osaa jotain, taitojaan voi kehittää.

Tähän saakka Break the Fight -työpajoja on pidetty lähinnä pääkaupunkiseudun kouluissa. Suomen kulttuurirahaston tuella niitä tarjotaan nyt myös Kouvolan, Kuopion, Oulun, Raision ja Turun nuorille.

– Ideana on saada koulutettua kaupunkeihin omat Break the Fight -ohjaajat, jotka voisivat tarjota siellä työpajoja kouluille ja nuorisotaloille, Tiili kertoo.

Ideana on saada koulutettua kaupunkeihin omat Break the Fight -ohjaajat.

Svenska samskolanin liikuntasalissa tahti tiivistyy. Vetovastuussa on nyt tanssija Harri ”Renny” Mäkinen.

– Liikkeen ideana on, että menette aina sen ojennetun jalan yli. Haluan nähdä, kuinka koko ryhmä pyörähtää. Näyttää hyvältä. Ja sitten mennään uudestaan ja musan tahtiin.

Breikkiin olennaisesti kuuluva taitojen mittelö, battle, houkuttelee liikuntasalin reunoilla istuvia nuoria mukaan. Sen jälkeen nuoret esittelevät vielä yksitellen taitojaan ringin keskellä.

Se on Tuulikki Lehtosen mieleen. Hänestä lapsille ja nuorille pitää opettaa rohkeutta ja konfliktien ratkaisutaitoja, jotta he uskaltavat tarvittaessa sanoa ei.

– Hiljaiset todistajat antavat kiusaamisen jatkua. Usein kiusamisen pystyy kuitenkin lopettamaan rohkea lapsi tai nuori, ei ulkopuolinen aikuinen.

Tanssityöpaja huipentuu keskusteluun kiusaamisesta. Kaikki kokoontuvat tiiviiseen piiriin kuuntelemaan, mitä Mäkisellä ja Ruuskasella on sanottavanaan.

Nuoret tanssijat puhuvat avoimesti omista kokemuksistaan kiusattuina sekä siitä, kuinka tanssi pelasti heidät. Lisäksi he kertovat nuorille, mistä saa tarvittaessa apua.

– On ihan fine, jos joku ei tykännyt tästä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kaikki vaan toimii paljon paremmin, jos pystyy tulemaan kaikkien kanssa toimeen, Mäkinen sanoo.

Ohjaajat haluavat opettaa tanssin avulla nuorille omien tunteiden käsittelemistä. Tunnetaidot ovat olennaisia myös kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, Maija Siikasmaa sanoo.

– Jos oppilas hallitsee tunnekielen, hän osaa lukea toisia ihmisiä ja heidän rajojaan. Hän tietää, milloin he ovat iloisia tai surullisia ja mistä he pahoittavat mielensä.

Tämä oli hauskaa, kun sai vähän liikkua. Loppu oli tosi mukava. Pidin siitä tarinahetkestä, kahdeksasluokkalainen Samuel Raudasoja sanoo pajan jälkeen.

– En kauheasti tykännyt. Jos ei ole voimaa käsissä ja jaloissa, liikkeitä on vaikea tehdä. Opin silti, että voin purkaa tunteita tanssin kautta, showtanssia harrastava Saga Lundin sanoo.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija, dosentti Sofia Laine selvittää parhaillaan Break the Fight -työpajojen vaikuttavuutta. Raportin on määrä valmistua syksyllä 2018.

Svenska samskolanissa ensimmäiset tulokset olivat havaittavissa jo työpajan aikana.

– Oppilas tuli kysymään akuuttia aikaa. Tanssi nosti pintaan vanhoja tuntemuksia ja hänellä oli paha olo. Sovimme tapaamisen loppuviikkoon, koulukuraattori Tuulikki Lehtonen kertoo.