Jo parikymmentä kuntaa maksaa paikallista kelpoisuuslisää

Osa kunnista on päättänyt maksaa varhaiskasvatuksen opettajille valtakunnallista vähimmäistasoa suurempaa kelpoisuuslisää. Lohja haluaa houkutella kelpoisia opettajia ja viestiä koulutuksen arvostuksesta korotetun lisän avulla.

Kuuntele juttu:

Maisterin tutkinnon suorittanut kelpoinen varhaiskasvatuksen opettaja voi saada Lohjalla jopa 168,65 euroa kuukaudessa kelpoisuuteen liittyviä lisiä.  

Kaupunki maksaa nimittäin kelpoisille varhaiskasvatuksen opettajilleen 113,21 euron suuruista paikallista kelpoisuuslisää.
 
Summa maksetaan kelpoisuuslisän ja maisterilisän päälle.  Näistä lisistä määrätään kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa OVTES:issa.

Paikallista kelpoisuuslisää maksavia kuntia on OAJ:n tietojen mukaan noin parikymmentä.

 

 

Lohjalla ratkaisu syntyi luottamusedustajien aloitteesta tasopalkkajärjestelmään siirryttäessä, kertoo Lohjan pääluottamusedustaja  Mikko Utriainen. 

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto oli jo aiemmin päättänyt korottaa varhaiskasvatuksen kelpoisen opetushenkilöstön palkkoja helmikuusta 2025 alkaen. 

Kun tasopalkkajärjestelmä otettiin käyttöön takautuvasti samasta ajankohdasta, korotukset päätettiin kohdentaa uudelleen paikalliseksi kelpoisuuslisäksi. 

Se oli luottamusedustajilta hyvä oivallus, sanoo Lohjan varhaiskasvatusjohtaja Anu Koivumäki.   

Korotetulle kelpoisuuslisälle oli myös työnantajan näkökulmasta useita perusteita.  

– Halusimme kannustaa opiskelemaan ja viestiä siitä, että arvostamme koulutusta. Lisäksi halusimme houkutella meille kelpoisia opettajia. Lohjallakin on ollut vaikeuksia saada kelpoisia opettajia kaikkiin tehtäviin, Koivumäki kertoo.  

 

Paikallisen kelpoisuuslisän suuruus liittyi alun perin Lohjan pyrkimykseen parantaa opettajien palkkojen kilpailukykyä suhteessa lähikuntiin.   

Alkujaan lisä oli noin sata euroa kuukaudessa. Myöhemmät yleiskorotukset ovat nostaneet myös lisän määrää. 
 
On vielä liian aikaista sanoa varmasti, miten paljon lisä on vaikuttanut kelpoisten opettajien rekrytointiin. Joitakin myönteisiä merkkejä on kuitenkin nähtävissä, Koivumäki sanoo.  

– Viime vuonna kelpoisten opettajien osuus oli 65 prosenttia. Nyt se on noussut 72 prosenttiin. On vaikea sanoa, mikä osuus tästä johtuu juuri kelpoisuuslisästä, mutta haluaisin uskoa, että se on ollut yksi vaikuttava tekijä.  

Lohja pyrkii tukemaan myös henkilöstön kouluttautumista. Esimerkiksi maisteritutkintoa suorittaville voidaan myöntää palkallisia koulutuspäiviä opintojen tueksi.  

 

 

Tänä syksynä kunnissa neuvotellaan paikallisten järjestelyerien käytöstä. OAJ on kannustanut luottamusedustajiaan esittämään, että ainakin osa rahoista kohdennettaisiin kelpoisuuden huomioimiseen palkkauksessa.  

OAJ:n johtava erityisasiantuntija Kirsi Sutton pitää Lohjaa hyvänä esimerkkinä koulutuksen arvostuksesta.  

– Kelpoisuuden näkyminen palkassa osoittaa, että koulutus ja osaaminen ovat arvokkaita. Se on tärkeä viesti sekä nykyisille että tuleville opettajille.  

Juuri tällaisia paikallisia ratkaisuja tarvitaan tilanteessa, jossa varhaiskasvatus kamppailee osaajapulan kanssa, Sutton sanoo.  

Kelpoisuuslisä syntyi osana varhaiskasvatuksen tasopalkkajärjestelmää, joka astui voimaan helmikuussa 2025. Suttonin mukaan lisän euromäärä jäi vielä tuolloin vaatimattomaksi, mutta sen merkitys on palkkausperiaatteiden kannalta suurempi.  

Kelpoisen varhaiskasvatuksen opettajan lisä on tällä hetkellä 15,73 euroa kuukaudessa, ja kasvatustieteen maisteri saa lisäksi 39,71 euroa kuukaudessa.  

– Nyt meillä on työnantajapuolen kanssa yhteinen ymmärrys siitä, että kelpoisuudella on merkitystä. On hienoa nähdä, että osa kunnista on halunnut vahvistaa tätä viestiä vielä paikallisesti, Sutton sanoo.