Onnistunut peruskoulu-uudistuksemme 1960- ja 1970-luvuilta nostetaan esiin vieläkin, kun etsitään selitystä suomalaisten nuorten hyville Pisa-tuloksille.
Tilanne on muuttunut. Oppimistulokset ovat laskeneet, pahoinvointi ja uupumus lisääntyneet. Tilastojen mukaan suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin OECD-maissa keskimäärin.
Kari Uusikylän mielestä ”Koulutuksen hätätilan suurin yksittäinen tekijä on opettajien ammattitaidon väheksyminen ja koulun ‘kehittäjille’ annettu valta innovoida koulutus.” (HS 22.10.)
Olen samaa mieltä. Koulutusta ei enää nähdä itsenäisenä kasvatus- ja opetusinstituutiona, vaan talouden ja tuotannon osasysteeminä, jonka tehtävänä on tuottaa työvoimaa. Koulutuksesta on muodostunut vain työelämään valmistava kilparata, jonka suorituspaineissa uupuvat niin opiskelijat kuin opettajatkin.
Koulun perustehtävä on jäänyt monimutkaisen järjestelmän määrällisten tavoitteiden varjoon. Tulosjohtamisen, yltiöyksilöllisyyden ja itseohjautuvuuden huumasta tulisi palata perusasioihin. Keskiössä on oltava opetus ja opiskelu sekä opettajat ja oppijat.
Toivottavasti tulevilla kansanedustajilla on viisautta investoida koulutukseen niin, että sivistys ja osaaminen muodostavat tärkeimmän menestystekijämme.
Jukka Söderdahl