Vuoden koulutusvaikuttaja Martti Hellström on hulluna kouluun

Kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos Martti Hellström haluaa nähdä ihmisten kukoistavan.

Opettajat maalaavat lasten kanssa lavasteita. Oppilaat virittelevät valoja. Musiikkiesityksiä harjoittelee yli 60-päinen kokoonpano oppilaita ja opettajia. Kaikki nauravat, vaikka hommia paiskitaan koulupäivän jälkeen.

Näin kuvailee vuoden 2022 koulutusvaikuttaja Martti Hellström espoolaisen Auroran koulun lähes jokavuotisen koulunäytelmän valmistamista.

Hän muistelee, kuinka parhaimmillaan jokaisella on oma mieleinen rooli.

– Se on häkellyttävä muistikuva: teemme yhdessä tällaista! Kukaan ei piiskaa. Jokainen on löytänyt paikkansa.

Muistoon kiteytyy ajatus koulusta, jota opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori ja rehtori emeritus on rakentanut koko uransa. Hellström on työskennellyt paitsi 25 vuotta rehtorina, myös luokanopettajana, yliopistonlehtorina, Luokanopettaja-lehden päätoimittajana, kouluttajana, oppikirjojen tekijänä, tietokirjailijana ja koulutuspoliitikkona.

– Menetin sydämeni 1980–90-lukujen pedagogiselle ilmastolle. Silloin arvostettiin diversiteettiä ja luovaa erilaisuutta.

Hellströmin rehtorinuran vahvin tavoite oli, että opettajat ja oppilaat löytäisivät oman juttunsa, yhteyden toisiinsa ja rakentaisivat koulua yhdessä.

Jokainen pitää omaa nakkikioskiaan.

 

Umpiväsynyt ilmapiiri. Sellainen Hellströmin mielestä koulussa on tällä hetkellä. Yhteisöllisyys on jo koronankin vuoksi ohutta. Jokainen pitää omaa nakkikioskiaan. Muutos alkoi 1990-luvun laman seurauksena.

– Uskoa luovuuteen ja yhteisöllisyyteen korvasivat työelämän ehdot ja kilpailu. Koulussa ei ollut enää tilaa ihmisenä kasvamiselle.

Kirjoittaessaan koulutuskuntayhtymä Omnian historiikkia Hellström perehtyi 1990- ja 2000-lukujen koulutuspolitiikkaan.

– Laman iskiessä tapahtui vahva doktriinin muutos. Opetussuunnitelmiin alettiin ottaa asioita, jotka ovat arvokkaita nimenomaan työelämän kannalta.

Hellströmistä lapset opiskelevat nykyään läpi koulupolun taitoja, jotka tähtäävät yhteiskunnan kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

– Sen seurauksena koulusta puuttuu happi. Siellä on liian paljon opetettavia asioita.

Hänen mukaansa perusopetuksessa pitäisi olla enemmän tilaa lapsen kasvulle, jotta lapsi tuntee itsensä ja vahvuutensa, kasvaa yhteisön jäseneksi ja oppii ottamaan vastuuta toisista.

Vision puuttuessa koulusta etsitään ratkaisua joka ikiseen ongelmaan. Hellström peräänkuuluttaa kaikkien toimijoiden yhteistä keskustelua siitä, mikä on koulun tehtävä.

– Koulu on kuin kaikkeuden keskus: päivähoitolaitos ja valmennuslaitos tulevaisuuteen. Pystyykö kaikkea tekemään sillä resurssilla, mitä koululle raaskitaan antaa?

Yläkoulun kohdalla pitäisi katsoa, kuinka paljon oppia hautautuu murrosiän kuohuihin.

– Voisiko koulunkäynti olla silloin enemmän mopon korjaamista, ihmiseksi kasvamista, murrosiän käsittelyä? Akateemisiin asioihin voisi palata, kun murrosikä helpottaa.

 

Hellströmin pitää liikkeessä halu nähdä ihmisten kukoistavan. Hänen uransa punainen lanka on ollut opettamisen problematiikka, pedagogiikka ja sen kehittäminen.

Tulevia opettajia Hellström on opettanut 1980-luvulta saakka. Opetusharjoittelua hän ohjasi viimeksi viime vuonna.

– Haluan tukea opiskelijoita opettajaksi kasvamisessa, että he löytävät oman pedagogiikkansa ja pystyvät sanallistamaan sitä.

Jäätyään eläkkeelle rehtorinvirasta vuonna 2014 Hellström on käynyt taistelua “paperi-idiotismia” vastaan Espoon varavaltuutettuna ja kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenenä.

– Rehtoreista tehdään kansliatonttuja, ja opettajien aika menee suunnitelmien tekemiseen. On epäluottamusta kouluja kohtaan, että kaikesta pitää laatia suunnitelma ja raportti.

Pikkupojasta asti kouluun hulluna ollut Hellström palasi Auroran koulun penkille toissa syksynä, tällä kertaa kouluvaariksi. Hän auttaa missä tarvitaan, kuuntelee lapsia ja näkee kouluarjessa, kuinka tila pedagogiikalle supistuu, eikä lasten kohtaamiselle jää aikaa.

Hellström toivoo, että uskaltaisimme ottaa tilaa ja aikaa kohdata sekä kokeilla erilaisia asioita.

– Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa.

Vuoden koulutusvaikuttaja

  • OAJ:n myöntämä tunnustus, jonka saaja julkistetaan vuosittain Educa-tapahtumassa.
  • Ehdotuksia palkittaviksi kerätään jäsenyhdistyksiltä.
  • Tunnustuksen myöntämisen kriteerejä ovat esimerkiksi pitkäjänteinen ja vahva työskentely kasvatuksen ja koulutuksen parissa tai jokin erityinen koulutusteko kuluneen vuoden aikana.

Taistelu Rauman kampuksesta

 

Vuoden koulutusvaikuttaja 2022 -kunniamaininnan sai Turun yliopiston Rauman kampuksella opettajiksi opiskelevien Kampusrauha-hanke. Projektissa työskenneltiin sen puolesta, että kulttuurihistoriallisesti arvokas kampus säilytettäisiin kokonaisuutena.

Toiminta alkoi vuonna 2019, kun opiskelijoille valkeni, että Suomen yliopistokiinteistöt aikoo myydä osan kampuksesta Rauman kaupungille ja että kaupunki suunnittelee alueelle kaavamuutosta, joka mahdollistaisi asuntorakentamisen.

– Olemme kaivaneet asiasta tietoa – useimmiten kiven alta – tavanneet esimerkiksi poliitikkoja, keränneet adressin ja olleet yhteydessä mediaan, kertoo Annika Lind, opettajaopiskelijoiden Opekas-ainejärjestön vuoden 2022 puheenjohtaja.

Myyntisuunnitelma koski osaa, jossa oli neljä muutama vuosi sitten käytöstä poistettua rakennusta. Opiskelijat ehdottivat vaihtoehdoksi kampuksen kehittämistä.

– Vanhasta ruokalarakennuksesta, Kulinariumista, olisi voinut tehdä koko kaupungin kulttuuritilan, Kulturiumin, jossa opiskelijat olisivat voineet toimia opettajina ja ohjaajina.

 

Viime toukokuussa kaavamuutos kuitenkin nuijittiin pöytään ja kiinteistöt myytiin. Lind sanoo, että kunniamaininnan saaminen kannustaa jatkamaan taistelua.

– Olemme pelänneet, että kampuksen pilkkominen vähentää hakijamääriä ja lopulta yliopistolla on perusteet lakkauttaa koko kampus.

Marraskuussa tuli julki tieto, että yliopisto on nostanut Rauman kampuksen toimintojen siirtämisen ja lakkauttamisen yhdeksi talouden tasapainottamisen keinoksi. Opiskelijat aloittivat uuden kampanjan samana päivänä.