Tuntiopettaja on kansalaisopistojen voimavara

Kansalaisopistot tarjoavat opetusta kaikenikäisille aina vauvasta vaariin, ja niillä on tärkeä rooli kuntien vetovoimatekijänä ja elinvoimaisuuden nostattajana. Ilman tuntiopettajien työpanosta kansalaisopistojen toiminnasta ei kuitenkaan tulisi mitään. OAJ:n erityisasiantuntijat Tuovi Manninen ja Petra Kirkko-Jaakkola kertovat, mitä kansalaisopistojen tuntiopettajille kuuluu.

Miten sun päivä meni?

Kansalaisopiston tuntiopettajan työtä voisi useimmiten luonnehtia yksinäiseksi puurtamiseksi. Varsinkin haja-asutusalueilla opettajia saattaa olla vain kourallinen, eivätkä he välttämättä kohtaa toisiaan kuin ehkä kaupan kassalla.

Tuntiopettajan työ on paljon muutakin kuin opettamista. Saatuaan opistolta hoidettavakseen tietyn kurssin opettaja suunnittelee ensin sisällön, sen jälkeen mahdollisesti hankkii tarvittavat materiaalit ja varmistaa opetustilojen soveltuvuuden sekä pitää oppitunnin.

Osalle opettajista saattaa tulla eteen myös opiskeluhuollon tehtäviä. Esimerkiksi maahanmuuttajat voivat tarvita tukitoimia opinnoissaan.

Se, kuinka paljon aikaa kuluu muihin tehtäviin, riippuu paljon opetettavasta aineesta sekä opiskelijoista. Kieltenopettajalta ei välttämättä kulu montakaan tuntia, kun taas käsityökurssin vetäjä voi kierrellä metsässä keräilemässä luonnonmateriaaleja pitkin kesää.

Työtä on usein paljon, mutta vain opetuksesta maksetaan.

 

Palkka ratkaisee

Kansalaisopistojen tuntiopettajan palkka määräytyy pidettyjen tuntien mukaan. Oppituntien valmistelu tehdään omalla ajalla.

OAJ:n tavoitteena olisi saada kaikki työ palkanmaksun piiriin, jotta ilmaista työtä ei tehtäisi.

 

Kerran päivässä tai kerran elämässä

Osa tuntiopettajista saa opetuksesta elantonsa, osa saattaa käydä pitämässä vain yhden luennon tai päiväkurssin. Sitten on kaikkea tältä väliltä.

Jos kunnan leivissä työskentelevä opettaja opettaa vähintään 14 vuosiviikkotuntia, hän on oikeutettu tiettyihin sairausloma- ja perhevapaaetuuksiin.

Tuntiopettajan työtä varjostaa aina tietty epävarmuus: Jatkuvatko kurssit jälleen seuraavalla lukukaudella tai tuleeko osallistujia tarpeeksi?

 

Toimiiko Zoom? Kuuleeko kaikki?

Pandemia ja poikkeusolot saivat kansalaisopistot ottamaan todellisen digiloikan. Etä- ja hybridiopetus ovat varsinkin akateemisissa aineissa tulleet jäädäkseen.

Kaikkiin aineisiin ei etäopetus kuitenkaan istu. Kangaspuilla on hankala kutoa kotisohvalta käsin. Poikkeusolojen myötä osa opetuksesta jäi siis tauolle. Tämä oli iso menetys, sillä osalle opiskelijoista tunnit saattoivat olla arjen ainoita hengähdyspaikkoja.

Poikkeusaikana tietoteknisten ongelmien kanssa ovat painineet niin opettajat kuin opiskelijatkin. Ikäihmisten ja maahanmuuttajien opastaminen etäopetuksessa käytettävien työkalujen saloihin ei ole ollut helppoa, jos opettajallekin on epäselvää, kuinka Zoomia käytetään.

 

Neuvottelupöydässä nähdään

Sekä kunta– että yksityisen puolen virka- ja työehtosopimukset ovat katkolla tulevana keväänä.

OAJ:n tavoitteena sopimusneuvotteluissa on parantaa tuntiopettajan asemaa oppilaitosmuodosta riippumatta. Tuntiopettajan asema tulisi saada vastaamaan päätoimisen ja kokoaikaisen työntekijän tilannetta.

 

Työpaikan läppäri käyttöön

OAJ vaatii, että tuntiopeilla on oikeus käyttää oppilaitoksen laitteita ja ohjelmistoja. Joskus laitteet voivat löytyä opistolta, mutta usein opettajalla täytyy olla laitteet ja ohjelmistot omasta takaa.

Myös muut etuudet ovat tärkeitä, vaikka ne eivät olekaan lakisääteisiä. Käytännöt toki vaihtelevat paljon paikkakunnittain, mutta kansalaisopistossa opettajat saavat usein vain haaveilla esimerkiksi liikuntaseteleistä.