Silppua stereotypiat – näillä keinoilla edistät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Mitä sinä odotat – ja keneltä?

Moni meistä uskoo aidosti kohtelevansa kaikkia tasa-arvoisesti. Todellisuudessa meillä kaikilla on tiedostamattomia oletuksia ja ennakkoluuloja, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai etnisyyteen.

Kun Tasa-arvoinen päiväkoti -hankkeessa videoitiin päiväkotien arkea, kävi ilmi esimerkiksi, että aikuiset auttavat helpommin poikia pukemisessa. Tytöiltä odotetaan omatoimisuutta ja kärsivällisyyttä.

Tässä kotiläksy kaikille kasvattajille: Tarkkaile itseäsi. Sallitko pojille enemmän äänekkyyttä tai odotatko tyttöjen olevan ryhmässä vastuunkantajia? Mitä tapahtuu, jos alat suhtautua samalla tavalla myös muihin?

Miro ja Petteri, hiljaa!

Muutama vuosi sitten Opetushallitus ohjeisti, ettei tytöistä ja pojista tulisi puhua yhtenäisinä joukkoina. Esimerkiksi kollektiivinen kehotus ”pojat hiljaa” antaa ymmärtää, että kaikki pojat ovat melunneet.

Asiantuntijoiden mielestä sukupuolittavia nimityksiä voi edelleen harkiten käyttää, kun oikeasti haluaa saada viestinsä perille kaikille tytöille tai pojille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki lapset eivät koe olevansa tyttöjä tai poikia. Tällöin sukupuolittaminen tuntuu heistä ikävältä.

Kun luokassa seuraavan kerran tulee asiaa Mirolle ja Petterille, voisiko heitä kutsua nimiltä eikä vain huikata ”pojat”?

Eroon sukupuolittamisesta

Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on tasa-arvotyössä suuri merkitys, joten opettajan on vältettävä asioiden sukupuolittamista. Esimerkiksi käsityötunnilla ei ole tyttöjen ja poikien tehtäviä, vaan kaikille sopivia tehtäviä.

Oppilaat voivat itsekin mieltää tietyt asiat tyttömäisiksi tai poikamaisiksi. Jos näyttää, että ryhmän ainoa tyttö jää fysiikan tunnin kokeellisessa tehtävässä syrjään, opettajan kannattaa miettiä ryhmäjakoja uudelleen.

Monipuolisempia leikkejä

Kylläpä tuo tyttö on innostunut hoivaamisesta, ajattelee aikuinen. Todellisuudessa tytön kiinnostus nukkeihin voi johtua siitä, että hänet on pienestä pitäen ohjattu niiden pariin. Kukapa haluaisi leikkiä leluilla, jotka tuntuvat vierailta?

Sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen tavoite on tarjota kaikille lapsille samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet. On ihan ok, jos tyttö leikkii nukeilla ja poika autoilla, mutta saavatko he aidosti valita itse? Eri leikit kehittävät erilaisia taitoja.

Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävä on varmistaa, että erityyppiset lelut on sijoiteltu päiväkodissa samoihin tiloihin, jotta ei synny ”tyttöjen ja poikien alueita”. Joskus voi kokeilla myös leikkien ja leikkikavereiden arpomista.

Haasta tarinoiden normit

Lastenkulttuuri vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka lapsi alkaa ymmärtää ja ylläpitää yhteiskunnan normeja. Varsinkin vanhoissa kirjoissa ja lauluissa pääosan saavat valkoihoiset pojat, jotka seikkailuillaan vievät tarinaa eteenpäin. Isät käyvät töissä, ja äitien ja siskojen elämää kuvataan lähinnä kodin piirissä. Etniseen vähemmistöön kuuluvat ovat ulkomaalaisia tai jopa konnia.

Ongelmallisia valtasuhteita tai stereotypioita sisältäviä tarinoita kannattaa käsitellä lasten kanssa. Päiväkotiin tai kouluun on myös hyvä hankkia kirjoja, jotka haastavat etnisyyteen, sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä normeja.

Lomake lastenkirjojen tarkastelun avuksi: tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi > Kieli ja vuorovaikutus > Tarinoita lapsille > Kirjainventaario

Kirjavinkkejä: 
Tittamari Marttinen ja Aiju Salminen: Ikioma perheeni.
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun päivitetty Suomi.

Imartelua vai häirintää?

”Pojat ovat poikia”, ”rakkaudesta se hevonenkin potkii”, ”saisi poika olla tyytyväinen, että saa tytöiltä huomiota”.

Tällaisia kommentteja saattoi omana kouluaikanaan kuulla aikuisilta, kun yritti kertoa kiusaamisesta tai seksuaalisesta häirinnästä. Älä päästä menneisyydestä tuttuja asenteita luikertelemaan nykykoulun käytäville.

Jos näet oppilaiden nujuavan keskenään, selvitä aina, mistä on todella kyse. Puutu homotteluihin ja huoritteluihin, vaikka siihen menisi koko lopputunti. Ota vakavasti oppilaan kertomus häirinnästä. Muista, että myös poika voi kokea tytön käyttäytymisen tai puheen ahdisteluna.

Moninaiset sukupuolet

Sukupuolen moninaisuutta pitäisi käsitellä pientenkin lasten kanssa. Jo muutaman vuoden ikäinen lapsi voi tuntea olevansa jotain muuta kuin sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritetty. Sukupuolen moninaisuus voi myös olla ajankohtainen asia lapsen perheenjäsenelle.

Varhaiskasvattajan tai opettajan ei välttämättä tarvitse pitää aiheesta pitkiä puheita. Ohimennen mainittu ”kaikki eivät koe olevansa tyttöjä tai poikia” on jo hyvä alku.

Antirasistinen ote opetukseen

Kun luokassa on etniseen vähemmistöön kuuluvia oppilaita, opettaja saattaa nähdä heidät ensisijaisesti ryhmänsä edustajina eikä yksilöinä. Jokainen voi miettiä, tuleeko esimerkiksi puuttuneeksi maahanmuuttajaoppilaan käytökseen tavallista herkemmin tai ajatteleeko, ettei tämä kuitenkaan hakeudu korkeakouluopintoihin.

Valveutunut opettaja tarkistaa myös, että oppimateriaalit tarjoavat samastumiskohteita kaikille. Jos oppikirjoissa esiintyy vain valkoihoisia ihmisiä, tämä kaventaa käsitystä siitä, kuka on suomalainen ja kuka ei. Tarkkana saa olla myös siinä, ettei materiaaleissa käytetä mulatin kaltaisia rasistisia ilmauksia.

Mies lastenhoitajana

On aloja, joille naisen tai miehen tai puutteellisesti suomea taitavan on vaikea työllistyä. Opettaja ei kuitenkaan saa kohdella opiskelijaa eriarvoisesti siksi, ettei usko tämän menestyvän valitsemallaan alalla. Luovuttamisen sijaan opettaja voi auttaa opiskelijaa harjoittelupaikkojen löytämisessä.

Opettajat voivat murentaa koulutuksen ja työmarkkinoiden segregaatiota kaikilla kouluasteilla. Nuoret tarvitsevat monipuolisia roolimalleja. Kun luokkaan saapuu vieras kertomaan lastenhoitajan ammatista, voisiko hän olla mies? Entä jos insinöörivieras olisikin hijabia käyttävä nainen?

Korkeakoulussa opettajan kannattaa miettiä, suhtautuuko hän samalla tavalla naisten ja miesten perhevapaisiin tai armeijan käymiseen. Järjestyykö kaikille samanlaiset joustot?