Pietu Halonen, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
Tämän muistan aina
Ennen kuin ryhdyin opettamaan tulevia musiikinopettajia, luokanopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia, opetin peruskoululaisia. Kerran yksi viidesluokkalainen jäppinen kokeili ensimmäisen kerran peruskompin soittamista rummuilla. Kun hän sai kompin liikkeelle, hänen silmänsä laajenivat ja puna nousi poskille.
Porukka kääntyi katsomaan: ”Se ossaa sen!” Minä liityin soittoon syntikalla. Siinä hetkessä meillä oli bändi.
Samanlaisia tilanteita syntyy myös opettajaopiskelijoiden kanssa. Musiikkikasvatus on hyvin kokonaisvaltaista tekemistä – se ei ole vain soittamista tai laulamista. Opettajan tehtävä on rakentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa sellaista ilmapiiriä, että ryhmässä uskaltaa kokeilla ja heittäytyä.
Tämän oivalsin
Vastavalmistuneena musiikinopettajana yritin tunkea oppitunteihin järjettömän paljon asiaa. Mitä kauemmin olen ammatissani ollut, sitä paremmin osaan keventää tunteja ja tarttua pieniin asioihin.
Kun opiskelijat esimerkiksi oppivat jonkin laulun, en kiirehdi seuraavaan vaan sanon, että otetaan uudestaan. Nautitaan yhdessä musisoinnista ja siitä, että osaamme!
Juuri nyt
Olen ensimmäiseltä ammatiltani diplomi-insinööri, joten musiikkikasvatuksen ja teknologiakasvatuksen rajapinnat kiinnostavat minua.
Nyt olen aloittanut väitöskirjan tekemisen. Tutkin, millainen digitaalinen ympäristö tukisi opiskelijan yksilöllisen kehityksen seuraamista ja tukitoimien kohdentamista. Tiedosta on hyötyä nykyajan ryhmäopetuksessa.
