Se nuorempi Özberkan – tähän luonnehdintaan turkulainen toimittaja Yagmur Özberkan sai tottua kouluvuosinaan. Tie vei isosiskon perässä ensin Kerttulin kouluun, sitten yläkouluun Luostarivuoreen ja lopulta Pernon lukioon.
– Pari vuotta vanhempi siskoni oli cool ja vähän kapinallinenkin. Heti seiskaluokan aloitettuani rehtori kertoi pitävänsä minua silmällä, Özberkan kertoo.
Se nuorempi Özberkan oli kuitenkin etenkin alakoulussa kiltti ja sopuisa oppilas, joka rakasti esiintymistä. Mieleen on jäänyt erityisesti Momo-näytelmän roolisuoritus parturina, jota myös luokanopettaja Heidi Tammero kehui.
– Heidi loi luokkaamme hyvän hengen. Teimme paljon esityksiä, ja kävimme retkillä. Olemme edelleen tekemisissä. Kutsuin Heidin ylioppilasjuhliini, ja hän toi minulle pienen lahjan, kun esikoiseni syntyi.
Kouluvuosinaan Özberkan ei loistanut opintomenestyksellään. Hän ylsi keskitasolle kovalla työllä. Erityisesti matematiikka tuotti päänvaivaa. Sen sijaan uskonnon ja historian tunnit hujahtivat nopeasti. Erilaiset maailmanselitykset ja menneiden aikojen elämä kiehtoivat häntä.
Lukion Özberkan suoritti pahamainessa Pernon lukiossa. Vuonna 2005 koulu rankattiin ylioppilaskirjoitusten perusteella maan huonoimmaksi.
– Minulle lukiovuodet olivat ihan parasta aikaa. Koulussa oli mahtavaa porukkaa. Vaikka emme pärjänneet arvosanoissa, yhteishengessä olimme ykkösiä.
Lukiossa Özberkan haaveili toimittajan urasta, mutta oppilaanohjaaja toppuutteli: viisivuotiaana Suomeen muuttaneen tytön äidinkielihän oli turkki, eikä uutistenlukijoissa ollut ruskeita suomalaisia.
Özberkan piti päänsä. Hän haki välivuoden jälkeen Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun medianomilinjalle, jonne myös pääsi.
Jos Özberkan saisi päättää, olisi koulujen aikuisten joukko nykyistä kirjavampi ja oppimateriaalien kuvasto moninaisempi.
Tuoreessa, nuorille suunnatussa, Arvot ja oikeudet EU:ssa – kuuluvatko ne kaikille? -podcastissaan Özberkan kysyy asiantuntijoilta, miten vähemmistöjen ja maahan muuttaneiden oikeuksien laita on. ○