Oppituntien valmistelussa jokainen taplaa tyylillään

Tapoja valmistella oppitunti on yhtä paljon kuin on opettajiakin. Ammatillisen koulutuksen ja peruskoulun opettajat paljastavat parhaat niksinsä.

Kuuntele juttu:

Kuva konkretisoi opiskeltavan asian

Ei ole tavatonta, että logistiikka-alan lehtori Pekka Kuokka, 55, vilkaisee ikkunasta kesken työpäivän ja hilpaisee ammattiopisto Riverian vieressä sijaitsevalle kylmäasemalle. Tankilla hän nappaa vaivihkaa valokuvan kuorma-autosta, jonka lastin varmistamisessa on toivomisen varaa.

Äkkilähdöt ovat osa Kuokan oppituntien valmistelua.

– Kuorman varmistaminen on meillä erittäin oleellinen osa opintoja. Kuvien avulla pystyn kysymään opiskelijoilta, mikä tässä on vialla ja miten se pitäisi tehdä oikein.

Joensuulainen Kuokka on koko kymmenvuotisen opettajanuransa ajan kerryttänyt itselleen kuva- ja videokokoelmaa käytännön elämässä vastaan tulleista asioista. Hän peittää kuvista kohdat, jotka paljastavat kohteesta liikaa, ja arkistoi otoksensa aiheiden mukaan lajiteltuina.

Vaivannäkö helpottaa työtä valtavasti. Kuviin voi turvautua myös silloin, kun päivän suunnitelma menee myttyyn vaikkapa konerikon takia.

– Pystyn vaikka päivän puhumaan käytännön esimerkeistä. Varmasti ne tekevät opetettavasta aiheesta opiskelijoillekin konkreettisen.

 

Pekka Kuokka valokuvaa kuljetusta varten kuorma-autoon sidottua trukkia opetusmateriaaliksi. Tämä lasti on kiinnitetty turvallisesti. Kuva Riikka Hurri.

 

Uransa alkuvuosina Kuokka vietti illat miettien, miten oppitunnit kannattaisi rakentaa. Pian hän huomasi, että valmistelu nielee juuri niin paljon aikaa kuin sille on valmis antamaan.

– Nykyisin menen rennolla otteella. Lähden siitä, että päivittäisen työajan pitää riittää. Vapaallakin asioita voi miettiä, mutta silloin ei avata tietokonetta.

Kuokka opettaa koko päivän samaa ryhmää. Jokaiselle päivälle hän miettii tarinan, joka herättää opiskelijoiden mielenkiinnon ja jää heidän mieleensä.

Kertomalla sattumuksia todellisesta työelämästä Kuokka pyrkii sytyttämään lampun opiskelijoiden päässä.

– Ammatillisessa opetuksessa on muistettava, että opiskelijat eivät tiedä, mitä he eivät tiedä. Sen takia he eivät tiedä, minkä takia pitäisi motivoitua opiskelusta.

 

 

Tuntien valmistelussa Kuokka saa apua kollegoiltaan. Takavuosina hän tuskaili opiskelijoiden kanssa, jotka eivät millään oppineet peruuttamaan traktorin peräkärryn kanssa.

Avuksi tuli työkaveri, joka toi kotoaan ratilla varustetun lelutraktorin. Siihen Kuokka liitti peräkärryn.

– Kun opiskelija puoli tuntia harjoitteli peruuttamista pöydän päällä, sen jälkeen hän hallitsi peruuttamisen oikealla traktorilla ihan virheettömästi.

Työkavereiden kanssa Kuokka on myös kuvannut opetusvideoita työtekniikoista. Hän on huomannut, että esimerkiksi ajolinjojen valintaa on vaikea selittää ilman havainnollistusta.

Videoita Kuokka neuvoo tuottamaan matalalla kynnyksellä. Hänen mielestään lopputulosta ei välttämättä tarvitse viilata tunteja.

– Mekin olemme tehneet useita videoita niin, että emme ole leikanneet niitä. Kerralla putkeen, ja vaikka jossain kohtaa menee vähän sanat sekaisin, antaa olla – homma on ok.

 


Netti avaa mantsanopelle aarreaitan

Oppituntien jälkeen biologian ja maantieteen lehtori Vilma Tolonen, 26, istahtaa alas suunnittelemaan seuraavan päivän töitä. Kaksi vuotta Rovaniemen Ounasvaaran peruskoulussa työskennellyt Tolonen on sopinut itsensä kanssa, että valmista pitää olla viiteen mennessä.

– Sitten mennään sillä, mitä on kerinnyt tehdä.

Tolonen kuvaa itseään melko huolettomaksi ja mukautuvaksi valmistelijaksi. Luovana ihmisenä hän tykkää laatia suunnitelmia etukäteen mutta ei jäädy, vaikka joutuisi luokan eteen kevyin eväin.

– Sijaistaessa oppi, että tunnille mentäessä avattiin kirjat ja katsottiin, mihin on viimeksi jääty.

Vastavalmistuneena opettajana Tolonen keskittyi rakentamaan itselleen tuntien perusrungot. Toisena lukuvuonna oli jo aikaa kehitellä variaatioita.

– Nyt voin valita ryhmän tai tilanteen mukaan, käydäänkö jokin asia läpi kirjan kautta vai toiminnallisemmin.

 

Vilma Tolonen on huomannut, että hyvä valmistautuminen tuo uransa alussa olevalle opettajalle varmuutta. Kuva Jouni Porsanger.

 

Valmistelutyössä Tolonen hyödyntää paljon tietokonetta. Hän kehuu Google Classroomia ja Google Slidesia, joihin on näppärä kerätä linkkejä ja tehtävänantoja.

Verkosta Tolonen seuloo lähteitä ja valmiita tehtäviä.

– Esimerkiksi Yle Areena on videoiden etsimiseen ihan huippu. Mappa-sivustolta taas löytyy paljon kestävyyskasvatukseen ja ulkotyöskentelyyn sopivia materiaaleja.

Tekoälyyn nuori opettaja ei juuri ole turvautunut.

 

 

– Kaipaisin enemmän koulutusta ja selkeitä ohjeita siitä, mitä tekoälyä Rovaniemen kaupungilla käytetään ja mitä tietoja sinne saa syöttää.

Tarvittaessa Tolonen tukeutuu perinteisiin menetelmiin eli penkoo koulun varastoja. Esimerkiksi erilaisten karttatyyppien avulla voi teettää ryhmätyön, jossa oppilaat tutkivat maisema-alueita.

Tolonen vinkkaa, että valmistumassa olevan opettajan kannattaa tallettaa opetusharjoittelussa tekemänsä materiaalit visusti.

– Ne ovat huippuhyvin suunniteltuja tunteja.

Aineenopettaja rohkaisee myös vaihtamaan ajatuksia eri-ikäisten, eri oppiaineita opettavien ja jopa toisella koulutusasteella työskentelevien kollegojen kanssa.

– Me juttelemme välillä opettajien kesken siitä, millaisia menetelmiä toiset käyttävät. Siitä saa hyviä ideoita.

 


Opiskelijoiden kunto ohjaa suunnittelua

Kynä ja paperi. Niihin luottaa suunnitelmien laatimisessa tuntiopettaja Katri Paananen, 51, joka opettaa liikuntaa Keuruun kansalaisopistossa.

– Välttelen ylimääräistä koneella istumista. Tykkään muutenkin hahmotella asioita paperille, koska siten asiat jäävät paremmin mieleen.

Vuosien vieriessä tuntisuunnitelmia on kertynyt mapillinen. Vaikka Paananen muokkailee valmiita ohjelmiaan, välillä alkaa tuntua, että samat liikkeet toistuvat liian usein.

Silloin hän hakee uusia ideoita kuntien ja muiden luotettavien organisaatioiden tuottamista jumppavideoista tai vierailee toisten vetämillä ryhmäliikuntatunneilla.

Kun Paananen valmistui liikunnanopettajaksi parikymmentä vuotta sitten, hän marssi tunteja suunnitellessaan kirjastoon etsimään alan kirjallisuutta. Nyt valmistelu on vaivattomampaa, koska lähteisiin pääsee käsiksi kotikoneelta.

– Monesti teen aika tarkankin suunnitelman. Olen oppinut, että kun tekee kerralla hyvän, sitä on helppo muokata.

 

Jos Katri Paananen tietää ryhmän pitävän tietyistä jumppavälineistä, hän ottaa asian tuntien suunnittelussa huomioon. Kuva Kristiina Kontoniemi.

 

Vapaassa sivistystyössä opettajalla ei Paanasen mukaan ole paineita siitä, että ryhmä pitäisi saada oppimaan juuri tietyt asiat.

– Kyse on enemmänkin siitä, että opiskelijoille tulee liikuntaa ja tekemistä.

Keuruun kansalaisopistossa Paanasen vastuulla on lähes kymmenen kurssia, joista osa on suunnattu ikäihmisille ja osa on hieman vauhdikkaampia kuntojumppia. Tuntien valmistelussa tärkein huomioon otettava asia on osallistujien toimintakyky, joka paljastuu opettajalle ensimmäisellä kokoontumisella.

– Sen perusteella mietin, mikä voisi olla ryhmälle mieluisaa. Usein suunnittelen liikkeisiin helpomman ja haastavamman vaihtoehdon. Se on näissä ryhmissä tosi tärkeää.

 

 

Jos Paananen huomaa, että jokin tuottaa jumppareille vaikeuksia, hän vaihtaa suunnitelmaa lennosta.

Opiskelijat ovat Paanasen mukaan kiitollista kohderyhmää. Heidän motivoituneisuutensa palvelee myös opettajan kunnianhimoa.

– Kun tekee tuntisuunnitelman, sen todennäköisesti saa toteuttaa sellaisenaan.