Pia Korhonen pysähtyy metsäpolulle kuuntelemaan hiljaisuutta. Luonto on hänen henkireikänsä. Korhonen retkeilee aina, kun se on mahdollista.
– Kuljen luontopoluilla ja metsässä ja käyn pohjoisen tuntureilla. Teen pitkiä päiväretkiä. Saatan kävellä jopa 20 kilometriä päivässä. Luonto tasapainottaa minua.
Tuota pikaa Korhosella on entistä enemmän aikaa luonnossa liikkumiseen. Hän suunnittelee siirtyvänsä tekemään 80-prosenttista työaikaa tammikuusta alkaen. Hän on keskustellut tästä jo alustavasti esihenkilönsä kanssa.
Korhonen työskentelee ravintola- ja cateringalan lehtorina Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa. Hän täyttää pyöreitä ensi kesänä ja kutsuu nelipäiväistä työviikkoa 60-vuotislahjaksi itselleen.
Kokemuksesta Korhonen tietää, että lyhennetty työviikko tekee hänelle hyvää. Hän on tehnyt nelipäiväisyyttä kahdesti aikaisemminkin, yhteensä puolentoista vuoden ajan.
– Läheisteni mukaan olen rauhallisempi, tasaisempi, pirteämpi ja positiivisempi silloin, kun teen vähemmän töitä.
Syksyllä 2021 Pia Korhosesta tuntui, etteivät viikonloput eivät enää riittäneet työstä palautumiseen. Silloin hän pohti työajan lyhentämistä ensimmäisen kerran.
Hän halusi sekä jaksaa töissä eläkeikään asti että olla terve vielä eläkkeelläkin.
Tredun luottamusedustaja Heidi Kinnari neuvoi olemaan pois kokonaisia päiviä ja huomautti, että työn määrän pitäisi konkretisoitua 80-prosenttiseksi työajaksi.
Seuraavaksi Korhonen keskusteli esihenkilönsä, koulutuspäällikkö Johanna Ojamäen kanssa. Ojamäki suhtautui toiveeseen alusta alkaen kannustavasti.
– Jos työntekijällä herää ajatus, että 80-prosenttinen työaika tukisi hänen jaksamistaan tai työssä viihtymistään, niin toki lähden sitä mahdollisuutta selvittämään, Ojamäki sanoo.
Hän on huomannut, että lyhennetty työaika tukee työntekijän jaksamista etenkin silloin, kun eläkeikä häämöttää.
– Saatan ehdottaa työajan lyhentämistä työntekijälle myös itse.

Korhonen sopi Ojamäen kanssa, että hän on keväällä 2022 vuoroviikoin maanantait ja perjantait pois töistä. Näin hän sai joka toinen viikko neljän päivän yhtenäisen vapaan.
– Sain puoleksi vuodeksi selkeän palautumisajan. Se on minulla kortilla, koska käytän kuukaudessa yli 40 tuntia pelkkiin työmatkoihin.
Korhonen opettaa Tampereella, Virroilla ja kotikaupungissaan Orivedellä.
Vuoden 2024 alusta Pia Korhonen siirtyi uudelleen tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tällä kertaa hän sopi esihenkilönsä kanssa vuoden määräajasta.
Jälkimmäinen pätkä sujui helpommin kuin ensimmäinen.
– Ensimmäisellä kerralla minusta tuntui, että en osaa rajata työtäni. Olin tottunut tekemään viisipäiväistä työviikkoa. Siitä oravanpyörästä irrottautuminen oli hankalaa.
Lyhennetty työviikko tarkoittaa Johanna Ojamäen mukaan yleensä sitä, että opetusta on vähemmän. Opettajan velvollisuus on seurata omaa vuosityöaikaansa ja kertoa, jos se ei tunnu riittävän.
Jos työmäärä on mitoitettu oikein, työt on mahdollista kalenteroida neljään päivään, Pia Korhonen sanoo. Hänen mukaansa asioita saa yllättävän paljon sovittua.
– Esimerkiksi lukkarin tekijä laittoi vapaapäivilleni varaukset, jolloin muille näkyi, että olen pois. Niille päiville ei sitten osunut akuutteja kokouksia.
Työajan rajaamisessa Korhosta auttoi eniten, kun hän sisäisti, että neljässä päivässä ei yksinkertaisesti ehdi tehdä kaikkea sitä, mitä viidessä.
– Olen kunnianhimoinen ja olin asettanut itselleni tavoitteita. Minun täytyi ymmärtää laskea rimaa pari askelmaa alaspäin.
Ainoa miinus nelipäiväisessä työviikossa on Korhosen mukaan taloudellinen. Palkan lisäksi vaikutuksia voi olla vapaajakson kesälomarahaan.
Raha ei Korhosta kuitenkaan kiinnosta.
– Sen sijaan annan ison painoarvon vapaa-ajalle ja hyvinvoinnille. Minulla ei ole lainoja, ja lapset ovat aikuisia, joten voin helposti tehdä vähemmän työtä.
Vaikka 80-prosenttista työaikaa tekevän palkka onkin viidenneksen pienempi kuin täydellä työajalla olevan, käteen jäävä osuus ei välttämättä pienene samassa suhteessa.
– Työntekijän veroprosentti saattaa keventyä sen verran, että todellinen palkanalenema voi olla aika marginaalinen, luottamusedustaja Heidi Kinnari toteaa.
Monet Korhosen tuttavat ja työkaverit ovat huomauttaneet hänelle, että nelipäiväinen työviikko vaikuttaa eläkkeeseen. Hän kuitenkin elää mieluummin nyt eikä mieti menettämiään kymppejä.
– Ja enhän minä tiedä, pääsenkö edes koskaan eläkkeelle.
Kaikille, jotka miettivät työviikon lyhentämistä päivällä, Korhosella on sama neuvo.
– Jos se on sinulle taloudellisesti mahdollista ja työnantajasi pystyy sen järjestämään, kokeile ihmeessä.
Työajan lyhentämiseen on useita perusteita
- Lain mukaan työntekijä on oikeutettu lyhennettyyn työaikaan, jos hän on yli 55-vuotias ja ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta.
- Oma terveydenhuolto, kuten kuntoutus, ja oma tai läheisen sairaus ovat lakiin kirjattuja perusteita lyhennettyyn työaikaan.
- Jos perusteena on sairaus, työntekijän kannattaa olla yhteydessä työterveyteen ja selvittää Kelasta, onko hän oikeutettu osasairauspäivärahaan.
- Pienen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
- Työntekijä voi lain mukaan pyytää työajan lyhennystä myös opintojensa perusteella.
- Lyhennetty työaika edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Jos työntekijän syy lyhentää työaikaansa on jokin muu kuin edellä mainitut, työnantajalla on oikeus kieltäytyä lyhennyksestä.
