Jo 45 kunnassa on aloitettu tänä vuonna henkilöstömenoleikkauksiin tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut, kertoo OAJ:n seurantadata lokakuun puolivälistä. Edellisvuonna vastaavaan aikaan luku oli alle 30.
Yt-neuvotteluiden määrässä ei varsinaisesti ole mitään poikkeuksellista, toppuuttelee seurannasta vastaava kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.
Syys–lokakuun vaihteeseen osui rypäs, jossa moni kunta ilmoitti neuvottelujen alkamisesta. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa, ja Tuomisto arvelee, että vuoden lopussa luku on edellisvuosien tasolla.
Poikkeuksellisia sen sijaan ovat isojen kaupunkien, kuten Espoon ja Vantaan, laajat yt:t. Molemmissa neuvottelut on käyty ja irtisanomisia tulee paljon. Tuomiston tietojen mukaan ne eivät kuitenkaan osuisi suoraan opetus- ja kasvatushenkilöstöön, lukuun ottamatta Vantaan taiteen perusopetusta.
Espoon kasvun ja oppimisen toimialalla irtisanomiset ja organisaatiomuutokset koskevat hallinto- ja tukipalveluiden sekä rehtoreiden, virka-apulaisrehtoreiden ja yksiköiden esihenkilöiden tehtäviä.
Kaikille toimialan irtisanotuille työntekijöille tarjottiin muuta tehtävää, kertoo Espoon pääluottamusedustaja Terhi Söderling.
– Yt-neuvottelujen päätökset vaikuttavat eniten hallinnon työskentelyyn vähentyneen henkilöstön vuoksi, Söderling sanoo.
Hänen mukaansa vaikutukset heijastuvat esimerkiksi rehtoreiden ja päiväkotien esihenkilöiden työhön.
Hallinnon henkilöstövähennyksillä on vähintään välillisiä vaikutuksia myös muun opetushenkilöstön arkeen.
– Työt valuvat kouluihin ja oppilaitoksiin, joissa ne ovat lisääntyneet jo muistakin syistä, Niku Tuomisto sanoo ja huomauttaa, että OAJ:n jäseniä työskentelee myös kuntien hallinnossa.
Yt:t eivät usein osu suoraan opetukseen ja kasvatukseen, koska alalla työtunteja ja jopa henkilöstömäärää säädetään tilanteen mukaan vuosittain. Kun lapset vähenevät, opettajat ja koulut vähenevät.
– Siksi yt-menettelyn alkaessa henkilöstön määrä on jo ajan tasalla, Tuomisto sanoo
Osassa pienempiä kuntia, esimerkiksi Laukaassa, Hämeenkyrössä, Janakkalassa ja Nousiaisissa, on kuitenkin päädytty irtisanomaan myös opetuksen ja kasvatuksen työntekijöitä.
Vaikkei henkilöstöä suoraan vähennettäisi, myös määräaikaisuuksien päättymiset ja eläkkeelle jäämiset näkyvät työkuormassa, Tuomisto muistuttaa.
Yt-aallon taustalla on kuntien heikko taloustilanne, jota taas vaikeuttaa etenkin pitkään korkeana pysynyt työttömyys.
OAJ:n pääekonomisti Elina Pylkkänen ehdottanut, että pitkäaikaistyöttömien työttömyysetuuden kustannukset siirrettäisiin määräajaksi valtion maksettavaksi. Tämä helpottaisi kuntien tilannetta.