Akateeminen vapaus heikkenee vauhdilla Suomessa.
Vielä kaksi vuotta sitten Suomi sijoittui maailmanlaajuisessa Academic Freedom Index -raportissa sijalle yhdeksän. Tämänvuotisessa raportissa Suomi on sijalla 54. Akateeminen vapaus on heikentynyt merkittävästi myös 33 muussa maassa.
Yksi osa ongelmaa on tutkijoiden häirintä. Esimerkiksi sukupuolen, naistutkimuksen, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton tutkijat joutuvat usein vakavan häirinnän tai maalittamisen kohteeksi.
Ongelmia aiheuttaa myös valtion tutkimusrahoituksen poliittinen ohjailu. Viime kesänä sosiaali- ja terveysministeri Ville Rydman (ps) päätti hylätä puolet sosiaalityön tutkimushankkeiden rahoitushakemuksista ohi tieteellisen arvioinnin.
Hallitus rauhoitti kohun siirtämällä ministerin leikkaamat rahat Suomen Akatemialle. Monet yliopistot ovat valittaneet alkuperäisistä päätöksistä hallinto-oikeuteen.
OAJ ajaa korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista. Se antaa korkeakouluille mahdollisuuden tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja opetuksen ja tutkimuksen lähtökohdista ja turvaa tutkimusaiheiden monipuolisuutta.
Lisäksi OAJ haluaa, että yhä useampi yliopiston työsuhde olisi toistaiseksi voimassaoleva.
Järjestö vaatii myös, että yksittäisiä tutkijoita ja opettajia pitää suojella painostukselta ja hyökkäyksiltä täsmentämällä rikoslakia. Johtava erityisasiantuntija Hanna Tanskanen muistuttaa, että kaikessa lainsäädäntötyössä pitää varmistaa, ettei akateemista vapautta rajoiteta.
– Tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus täytyy turvata. Näin vahvistamme samalla osaamisen laatua sekä demokraattisen yhteiskuntamme peruspilareita, hän summaa OAJ:n keskeisen korkeakoulutuksen eduskuntavaalitavoitteen.
Vaatii todella paljon yksittäiseltä tutkijalta asettua kiire- ja tulospainepuheen ulkopuolelle ja tehdä työtään rauhassa, kommentoi apurahatutkija Paula Silvén nykytilannetta. Hän tutkii väitöskirjassaan akateemisen vapauden suhdetta yliopistojen valtion rahoitukseen ja tulosohjaukseen.
Emeritusprofessori Esa Väliverronen on tutkinut akateemista vapautta ja tieteen ja yhteiskunnan suhdetta. OAJ:n tavoin hän korostaa, että poliitikkojen tehtävä on päättää yleisestä rahoitustasosta. Sen jälkeen tiedeyhteisö päättää, mitä tutkitaan ja miten.
Miksi akateeminen vapaus on puolustamisen arvoista Esa Väliverronen ja Paula Silvén?
EV: Tiede edistyy parhaiten, kun tutkijat saavat mahdollisimman vapaasti päättää, mitä ja miten tutkitaan. Silloin tiede myös tuottaa eniten hyötyä yhteiskunnalle. Tästä on olemassa tutkimusnäyttöäkin.
PS: Akateeminen vapaus on yksi tärkeimpiä demokraattisen ja sivistyneen yhteiskunnan tukipilareita.
Kaikkein tärkeintä on suojella tieteen sivistyksellistä itseisarvoa. Tutkija ei pysty menemään kohti tuntematonta ja löytää uutta tietoa, jos tutkimukselle asetetaan liikaa rajoja.
Tutkittu tieto vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan esimerkiksi kansanterveyden innovaatioiden kautta, mutta tieteen syklit ovat hitaita. Emme voi tietää, miten tänä päivänä keksitty ja miten tutkittu hyödyttää yhteiskuntaa tulevaisuudessa.
Mitä haluaisit äänestäjien ja päättäjien ymmärtävän paremmin?
EV: Jonkin verran poliitikoilta on kuulunut sellaista väärinkäsitystä, että veronmaksajien piikki olisi auki tutkimukselle, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Tutkijat joutuvat kilpailemaan tutkimusrahoituksesta kovasti, eikä sitä todellakaan myönnetä kaikille hakemuksille.
PS: Akateemisen vapauden puolustaminen ei ole elitististä. Se on suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan puolustamista.
Me yliopistotukijat ja -opettajat emme puolusta akateemista vapautta siksi, että työllemme ei saisi asettaa reunaehtoja. Olemme huolissamme siitä, mitä se tarkoittaa yhteiskunnallemme, jos emme saa tehdä työtämme parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos nyt ei toimita?
EV: Jos tutkimusta tehdään poliitikkojen ohjailemana, ei saada aidosti uutta tietoa. Tilaajan miellyttämiseksi tuotettu tieto ei ole kauhean relevanttia eikä kiinnostavaa.
PS: Jos akateemista vapautta ei suojella, yhteiskuntamme on vaarassa ajautua autoritäärisen kehityksen polulle, mistä nähdään varoittavia esimerkkejä maailmalla.
Yhdysvalloissa tiettyjä tutkimusaloja on täysin kuihdutettu ja termejä kielletty. Turkissa on heitetty vankilaan tutkijoita, jotka ovat uhmanneet nykyistä hallitsijaa. Georgiassa mellakoidaan akateemisen vapauden puolesta.
Missään näistä maista tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Jos emme käännä tätä kehitystä Suomessa nyt, nämä asiat voivat tapahtua ihan yhtä hyvin täällä. Suomi ei ole lintukoto.
Puolustamisen arvoista -juttusarjassa esittelemme OAJ:n tärkeimpiä eduskuntavaalitavoitteita.
