Varapuheenjohtaja 4.3.2019
Opetushenkilöstön osaaminen ratkaisee oppilaitoksen toiminnan laadun ja kehittymisen.
Siksi on tärkeää kysyä, millaista osaamista ammatilliselta opettajalta edellytetään ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Entä miten osaamista pidetään yllä?
Ammatillisen opettajan monimuotoinen rooli vaatii paljon tietoja ja taitoja. Opettaja ohjaa ja tukee opiskelijan oppimisprosessia erilaisissa oppimisympäristöissä. Opettaja on oppilaitoksen ja työelämän rajapinnassa toimiva asiantuntija, joka rakentaa työelämäverkostoja sekä vastaa työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin.
Amk-opettajan työssä osaamista haastavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä erilaiset usein opiskelijoiden kanssa tehtävät työelämäprojektit ja hankkeet.
Ammatillisen koulutuksen reformi ja vuosityöaika ja muut koulutuksen lainsäädäntö- ja sopimusmuutokset tuovat omat osaamistarpeensa. Lisähaastetta opettajallekin heittävät edelleen kiristyvä talous, monimuotoistuvat kulttuurit, uudet oppimisen tavat ja teknologiat, koulutuksen eriarvoistuminen sekä kestävän kehityksen vaatimus.
Kehittämistarpeita siis riittää. Osaamisen kehittämistä ei kuitenkaan vielä johdeta oppilaitoksissa riittävästi.
Pedagogisen peruskoulutuksen suurin osa ammatillisista opettajista saa ammattikorkeakoulujen opettajakorkeakouluissa. Ennen opettajankoulutukseen pääsyä ammatillisten aineiden opettajista edellytetään toisella asteella pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakouluissa ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Opettajaksi hakeutuvalla on lisäksi oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus opetettavalta alalta.
Perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuutta ei koordinoi toistaiseksi kukaan.
Opettajien elinikäisestä osaamisesta huolehtiminen jää liikaa opettajan oman harrastuneisuuden varaan, vaikka osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Työnantaja ajattelee, että työssä opitaan. Projektit ja hankkeet työelämän kanssa ovat tärkeitä osaamisen kehittämisessä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös mahdollisuuksia jatko- ja täydennyskoulutukseen. Niihin on tällä hetkellä mahdollisuuksia liian vähän.
Jos työssä koetaan onnistumista ja saadaan palautetta osaamisen riittävyydestä, työhyvinvointi paranee.
Oppiminen vaatii aikaa. Kun henkilöstön kehittämissuunnitelmaan kirjataan kehittämiskohteita, niihin on myös varattava työaikaa työaikasuunnitelmaan. Jos näin ei tehdä, ei myöskään varmisteta, että tarvittava osaaminen saavutetaan.
Osaamista edistää myös kokeneiden ja uusien opettajien yhteistyö: kokenut oppii uudelta ja uusi kokeneelta.
Osaamisen ja vaatimusten tasapaino vaikuttaa työhyvinvointiin. Kun työssä koetaan onnistumista ja saadaan palautetta osaamisen riittävyydestä, työhyvinvointi paranee.
Laadukasta koulutusta syntyy ainoastaan sillä, että opetushenkilöstö saa mahdollisuudet kehittää osaamistaan. Siksi koulutuksen järjestäjillä ei ole varaa olla panostamatta osaamiseen.
Päivi Koppanen
Kirjoittaja on OAJ:n toinen varapuheenjohtaja.