Puheenjohtaja 19.3.2018
Kaikista OAJ:n ja JUKOn nimissä olevista sopimuksista on päästy ratkaisuun. Uudet sopimukset ovat jo voimassa. Jäseniämme koskeva työrauha vallitsee kevättalvelle 2020, useimmilla 31.3.2020 saakka. Sivistan yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuskeskuksissa on lisäksi sovittu yhdestä optiovuodesta, jonka palkankorotuksista on mahdollista sopia erikseen.
Tällä sopimuskierroksella palkankorotusten yleiseksi vuositasoksi muodostui 1,6 prosenttia. Kun sopimukset ovat noin kahden vuoden mittaisia, sopimuskorotukset ovat joko 3,2 prosenttia tai lisäkuukausien myötä himpun yli. Korotustaso on sama kautta koko työmarkkinakentän, vientiteollisuuden metallimiehestä julkisen tai yksityisen sektorin lastentarhanopettajaan. Korotustaso on käytännössä siis likipitäen sama kaikilla palkansaajilla.
Viime syksyn jälkeen yksikään ammattijärjestö ei ole saanut työtaistelu- uhalla, lakolla tai sovittelulla yhtään enempää kuin muut.
Eroja syntyy siitä, kuinka paljon maksetaan yleiskorotuksina kaikille ja kuinka paljon korotuksista päätetään paikallisella tasolla. Joissakin yksityisen puolen sopimuksissa paikalliset erät voivat olla hyvinkin suuria, mutta myös meidän sopimuksissamme on mukana paikallisia eriä. Ne siis kohdennetaan paikallisten neuvottelujen perusteella.
Sopimusneuvottelujen päätyttyä on alkanut jonkinmoinen kohina siitä, pitäisikö nyt mennä lakkoon vaikkapa lastentarhaopettajien palkkojen korottamiseksi. Lakko ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska sopimukset ovat voimassa ja työrauha vallitsee. Seuraava mahdollinen ajankohta lailliseen lakkoon tai muihin työtaistelutoimiin on huhtikuussa 2020.
Lisäksi on heitetty, että parempien palkkojen puolesta olisi pitänyt mennä lakkoon jo tällä kierroksella. Siksi on tarpeen kuvata tilannetta, jossa yliopistojen yhden päivän lakko jo toteutui.
Lakosta tai muusta työtaistelutoimesta on lain mukaan ilmoitettava työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle jo silloin, kun sillä uhataan. Tästä ilmoituksesta seuraa aina sovittelun alkaminen.
OAJ joutui sovitteluprosessiin yksityisen opetusalan, yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, yliopistojen ja yksityisten päiväkotien työriidoista. Keskeisimmät syyt olivat työnantajan esittämät heikennykset työehtosopimuksiin ja yleistä palkankorotuslinjaa alhaisemmat korotukset. Sovittelun tuloksena heikennykset saatiin pois ja palkankorotukset yleisen linjan tasolle.
Olisiko lakoilla saatu enemmän? Absoluuttista vastausta siihen on mahdotonta antaa. On kuitenkin huomattava, että viime syksyn jälkeen yksikään ammattijärjestö ei Suomessa ole saanut työtaistelu-uhalla, lakolla tai sovittelulla yhtään enempää kuin muut. En usko, että tulee saamaankaan, niin kova on palkankorotusten kansallinen linja.
Lakkoon on helpompi mennä kuin tulla siitä ulos. Jokaisen lakossa olevan on oltava vuorollaan valmis myös henkilökohtaisiin uhrauksiin. Lisäksi muiden jäsenryhmien on tuettava lakossa olevia. Lakossa olevan järjestön talouden on oltava kunnossa. OAJ:ssä kaikki nuo elementit täyttyvät.
Lakko ei koskaan voi olla itsetarkoitus. Neuvottelutie on paras. Neuvotteluilla saadaan aina parempi lopputulos kuin riitelyllä. Mutta jos oikeudenmukaisiin tavoitteisiin ei päästä ilman työtaisteluja, niihin on oltava valmis. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan palkkataso ei nykyisin ole työn vaativuuden ja vaaditun koulutuksen edellyttämällä tasolla.
Olli Luukkainen
Twitterissä @OlliLuukkainen