Se alkoi tyynen rauhallisesti. Myrskyennusteista piittaamatta asian äärelle asetuttiin tiukoin tavoittein mutta neuvottelumielellä.
Oli tammikuu ja OAJ:llä vakaa tarkoitus neuvottelemalla solmia opetusalalle uudet virka- ja työehtosopimukset.
Mutta jo maaliskuussa alkoi rytistä.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Tuloksettomana päättyneet neuvottelut. Lakkovaroitus. Toinen lakkovaroitus. Sovitteluun. Toinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Kolmas lakkovaroitus. Ensimmäisen lakon siirto. Neljäs lakkovaroitus. Sovitteluesitys. Esityksen hylkääminen. Lakko.
Kunta-alan sopimusneuvotteluissa ehti toukokuun puoliväliin mennessä olla 25 yllä olevan kaltaista, OAJ:n jäsenten sopimuksiin liittynyttä vaihetta. Luku lähes tuplaantuu, kun ynnää mukaan muiden kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan sopimusten tapahtumat.
Lakon henki nousi kyltteihin ja huutoihin, levisi ja tarttui.
Lakkoja oli lopulta kymmenellä paikkakunnalla. Lakkokaupungeissa konkretisoitui se, mistä opettajien yhteisen järjestön vahvuus tulee: jäsenten joukkovoimasta, heidän vaatimuksistaan ja näkyvyydestään.
Lisääntyneistä työtehtävistään kuormittuneet opettajat ovat pystyneet kanavoimaan harmituksensa myönteiseksi puskuvoimaksi omien etujen ja tulevaisuuden opettajien puolesta. Lakon henki päästettiin irti, ja se nousi kyltteihin, huutoihin ja mielipidekirjoituksiin, levisi ja tarttui.
Mutta millaisia toiveita lakkohenkeen latautui?
Melko kovia. Lakkojen mukana ja varmasti myös hoitajajärjestöjen jyrkkien vaatimusten ryydittämänä joidenkin opettajien tavoiterima vaikuttaa nousseen.
Kuntasopimus on tämän lehden painoon mennessä yhä jumissa, mutta lakkojen voima on osoitettu. Ilman yhteiskunnan toimintaa häirinneitä työnseisauksia sovintoehdotuksessa tuskin olisi ollut esimerkiksi palkkaohjelmaa.
Osa järjestöistä on jatkanut tunnustelua sovun löytymiseksi sovintoehdotus pohjanaan. OAJ:lle ratkaisun edellytys on palkkaohjelma ja vähintään yleisen tason palkankorotukset. Sovintoehdotuksessa palkat olisivat nousseet hieman yli sen, mitä muut alat ovat saaneet.
Inflaation juoksua sopimuskorotuksilla ei ole realistista tavoittaa. Muistaa pitää myös, että neuvottelupöydissä ei ole keskusteltu pelkästään parannuksista vaan heikennyksiäkin on jouduttu torppaamaan.
Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.
Twitterissä @MAngesleva