Syksyn alku on suunnittelun aikaa, kalenterit ja lukujärjestykset täyttyvät.
Moni oppija pohtii, ovatko omat valinnat sellaisia, että ne kantavat tulevaisuuteen. Millaisia taitoja pitäisi nyt hankkia, jotta pärjäisi tulevina vuosina?
Tekoäly, ympäristökriisi ja maailmanjärjestyksen murros muuttavat yhteiskuntaa ja osaamistarpeita vauhdilla.
Kenelläkään ei ole kristallipalloa, joka kertoisi tarkasti, mitä meillä on vastassa, mutta tulevaisuusajattelun avulla voimme oppia ennakoimaan muutoksia ja navigoimaan myrskyssäkin.
Tulevaisuusajattelu auttaa ymmärtämään ympärillä tapahtuvia muutoksia, kuvittelemaan toisenlaisia huomisia ja toimimaan niin, että toivotut tulevaisuudet voisivat toteutua.
Tulevaisuusajattelun taitoja tarvitsee jokainen, ja siksi on tärkeää, että niitä harjoitellaan myös koulussa. Koulu voi tukea ajattelutapaa tekemällä tilaa kysymyksille, keskustelulle ja mielikuvitukselle.
Ympäristöopin tunnilla voidaan esimerkiksi tutkia muutoksia, joita ympäristössämme on meneillään ja pohtia, miten voimme valinnoillamme vaikuttaa niihin.
Äidinkielessä voidaan herätellä mielikuvitusta, kuvitella toisenlaisia huomisia ja tarkastella kriittisesti teoksia, jotka tähyävät tulevaisuuteen.
Historian tunnit on sopiva paikka käsitellä yhteiskunnallisia muutoksia ja syitä niiden takana. Yhteiskuntaopissa voi paneutua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja niihin vaikuttamiseen.
Lapsia ja nuoria ei pidä jättää kysymystensä kanssa yksin. Heidän pitää voida jakaa ajatuksensa turvallisen aikuisen kanssa.
Opettajalla ei tarvitse olla valmiita vastauksia. Tärkeämpää on, että me aikuiset vahvistamme lasten ja nuorten kokemusta, että he eivät ole tulevaisuuden armoilla.
Me kaikki olemme toimijoita ja voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asiat menevät omassa elämässämme ja yhteiskunnassa.