Päivi Koppanen: Millainen maailma meiltä jää?

Varapuheenjohtaja 3.4.2018

Maaliskuun puolivälissä työviikkoni täyttyi korkeakouluasioista.

Maanantai alkoi oman oppilaitoksen, Tampereen ammattikorkeakoulun, luottamusmiestehtävillä. Valtakunnan korkeakoulupolitiikka tulee TAMKissa lähelle Tampere3:n kautta. Mikä TAMKin asema on korkeakoulukonsernin osana? Ymmärtääkö korkeakoulusäätiö suurimpana omistajana TAMKin ominaispiirteet ja vahvistaa niitä tulevaisuudessa? Säilyvätkö yliopisto ja ammattikorkeakoulu tasavertaisina kumppaneina tiivistä yhteistyötä tehden?

 

Keskiviikkona ja torstaina kokoontui sitten 50 ammattikorkeakoulujen luottamusmiestä neuvottelupäiville. He kertoivat rahoitusleikkausten konkreettisista vaikutuksista oppilaitoksissaan. Yksi rahan vähenemisen seurauksista on se, että työaikaa resursoidaan tehtäviin aikaisempaa vähemmän.

Opetuksen resursointi vaihtelee ammattikorkeakoulujen välillä 15 tunnista 24 tuntiin opintopistettä kohti. Ero voi olla lähes 10 tuntia per opintopiste. Tavoitteita ei kuitenkaan yleensä ole pudotettu tai sovittu, mitä jätetään tekemättä.

Osan työajan supistamistarpeesta selittää ammattikorkeiden saaman rahoituksen väheneminen. Oppilaitoksesta riippuen rahaa on leikattu 8–35 prosenttia.

Osa korkeakouluista priorisoi kuitenkin toisin ja satsaa opetukseen talouden tiukkuudesta huolimatta.

 

Perjantaina OAJ:n korkeakoulupäivässä pohdittiin, miten Eurooppa vastaa idän haasteeseen. Talouden painopiste on siirtymässä itään, erityisesti Japaniin, Kiinaan ja Koreaan. Siellä on paljon nuorta väkeä ja kasvava keskiluokka, ja maat satsaavat voimakkaasti koulutukseen. Vanheneva Eurooppa selviytyy panostamalla koko eliniän kestävään koulutukseen sekä osaamiseen ja tutkimukseen.

Mikä ammattikorkeakoulu uskaltaa ensimmäisenä ajatella ja toimia toisin?

Tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropolia-ammattikorkeakoulusta antoi keskusteluun uuden lähestymistavan. Hän kysyi, millainen maailma meiltä jää. Millaista osaamista hyvä elämä edellyttää tulevaisuudessa? Onko kukoistavan kansakunnan idea siinä, että tavoiteltavinta elämässä on saada ympärillä olevat loistamaan? Oleellisia elämässä ovat luottamus, tyytyväisyys ja elämänilo, kokemus omaehtoisuudesta, pystyvyydestä ja yhteenkuulumisesta.

Mikä ammattikorkeakoulu uskaltaa ensimmäisenä ajatella ja toimia toisin, Salosen ajatusten mukaan? Se olisi luultavasti tulevaisuuden menestyjä.

Tällä hetkellä erityisesti ammattikorkeakoulujen henkilöstö on jaksamisensa äärirajoilla. Salosen ajatuksissa olisivat avaimet henkilöstön hyvinvointiin koko opetusalalla.

 

OAJ:n korkeakouluväki jatkoi tulevaisuuden pohdintaa korkeakoulupäivän jälkeen. Yritämme varautua korkeakoulutuksen muutoksiin yhdessä.

OAJ:n mielestä ennen merkittäviä korkeakoulujen lainsäädäntömuutoksia pitää pohjatyöt tehdä kunnolla. Esimerkiksi rahoitusmalliin toki toivotaan vakautta, mutta uuden mallin vaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä. Kustannustason nousun kompensointi heti olisi tervetullut, ja seuraavaan budjettiin tarvitaan selkeä rahoitustason korotus. Näillä lisäyksillä varmistettaisiin, ettei toiminnan laatu putoa merkittävästi.

 

Päivi Koppanen

paivi.koppanen@tamk.fi

Kirjoittaja on OAJ:n toinen varapuheenjohtaja.

Lue samasta aiheesta