Lukuvuosi jakautuu yleensä 4–6 osaan
Lukuvuoden rytmitys päätetään paikallisesti, ja lukiot voivat valita, kuinka moneen jaksoon eli periodiin lukuvuosi jakautuu. Jaksojen lisäksi lukuvuosi voi pitää sisällään projekti- tai intensiiviviikkoja.
Opetussuunnitelman perusteissa käytetään termiä jakso, mutta koska jaksolla on uusissa opseissa toinenkin, vanhaa lukiokurssia vastaava merkitys, sekaannusten välttämiseksi voi olla selkeämpää puhua periodeista.
Periodeja voi olla esimerkiksi neljä, viisi tai kuusi. Eri vaihtoehdot ovat olleet mahdollisia tähänkin asti, mutta nyt järjestelmä valitaan sen mukaan, mikä parhaiten palvelisi uuden opetussuunnitelman tavoitteita.
OAJ:n erityisasiantuntijan Tuomo Laakson mukaan valtaosa lukioista näyttää olevan päätymässä viisijaksojärjestelmään. Monessa lukiossa se on nähty tutuksi ja hyväksi rytmiksi jäsentää vuoden opiskelua.
Lähilukioyhdistys on suositellut jäsenilleen nelijaksojärjestelmää.
– Nelijaksojärjestelmä on siitä näppärä, että se sopii yhteen korkeakoulujen jaksojen kanssa, puheenjohtaja Jukka O. Mattila sanoo.
Jos jakso on lyhyt, kuten vaikka kuusijaksojärjestelmässä, opetus on tiivistetty hyvin lyhyeen ajanjaksoon, Laakso sanoo. Opetettavia aineita on jaksossa vähemmän, mutta asiat käydään läpi tiiviissä ajassa. Se on intensiivistä ja tehokasta, mutta saattaa aiheuttaa joillekin opiskelijoille ongelmia ja liikaa kuormitusta. Esimerkiksi poissaolo sairauden vuoksi haukkaa jaksosta helposti ison osan.
Nelijaksojärjestelmässä tahti on rauhallisempi, mikä mahdollistaa joustavasti oppiaineiden välisen yhteistyön.
Jos periodeja on neljä, ne päättyvät syyslomaan, joululomaan ja ylioppilaskirjoitusten ja pääsiäisen paikkeille. Laakso huomauttaa, että opettajan näkökulmasta tässä voi olla huonona puolena se, että arviointityötä pakkautuu loma-aikaan.
Opetustuokioiden pituudet vaihtelevat
Valtioneuvoston asetuksessa on määritelty, että nuorten lukiokoulutuksessa opiskelija saa opetusta keskimäärin 14 tuntia ja 15 minuuttia opintopistettä kohden. Aikuisten lukiokoulutuksessa vastaava määrä on 9 tuntia 20 minuuttia.
Opetuksen määrä pysyy siis samana kuin ennenkin. Lukiot voivat itse päättää, minkä mittaisiksi oppitunneiksi eli opetustuokioiksi opetuksen määrä jaotellaan.
Nykyisin lukioissa käytetään paljon 75 minuutin opetustuokioita. Uutta opetussuunnitelmaa tehtäessä mietitään, millainen jaottelu palvelisi tavoitteita parhaiten.
Opettajien palkanmaksun perusteena on oppitunti, jonka kesto on 60 minuuttia. Opetusta se sisältää 45 minuuttia. Niinpä esimerkiksi 75 minuutin opetustuokion palkka on 1 ja 2/3 kertaa oppitunnin palkka.
Opintojaksot korvaavat kurssit, moduulit toimivat raaka-aineena
Uusi ops antaa paikallisesti entistä monipuolisemmat mahdollisuudet opintojen jäsentämiseen ja rytmittämiseen. Opsin perusteissa oppiainesisällöt on jaettu moduuleihin, joiden laajuus on 1–3 opintopistettä.
Moduuleista koostetaan paikallisesti opintojaksoja, jotka korvaavat entiset kurssit.
– Moduulit ovat opintojaksojen rakentamisen raaka-ainetta, Tuomo Laakso luonnehtii.
Samaan opintojaksoon voidaan yhdistää moduuleja useasta eri oppiaineesta. Paikallisesti päätetään, millaisia opintojaksoja rakennetaan ja miten ne arvioidaan.
– Tässä avataan katsetta myös omaa oppiainetta laajemmalle ja etsitään tarttumapintoja siihen, mitä muissa oppiaineissa opetetaan, Laakso kertoo.
Yksi entinen lukiokurssi vastaa laajuudeltaan kahta opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa koulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan 150 opintopistettä.
Laaja-alaisessa osaamisessa yhteiset tavoitteet
Uusissa opsin perusteissa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueita ovat muun muassa hyvinvointi, vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen osaaminen, monitieteisyys sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen.
Laaja-alaista osaamista opetetaan osana oppiaineita, ja sitä voidaan tuoda opintoihin myös yhdistämällä opintojaksoihin moduuleita useasta eri oppiaineesta. Kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita ei tarvitse kytkeä jokaiseen opintojaksoon, vaan mukaan otetaan ne, jotka kuhunkin opintojaksoon mielekkäästi sopivat.
Paikallinen lops-koordinaattori varmistaa, että lukion koko opintotarjonta rakennetaan niin, että opiskelija saa kattavasti laaja-alaisen osaamisen opetusta.
Laaja-alaisesta osaamista ei anneta erillistä arvosanaa vaan se arvioidaan osana opintojaksoa.
Paikalliset lopsit työn alla
Lukioissa on meneillään paikallinen opetussuunnitelmatyö. Tarkoitus on, että uudet lopsit esitellään ysiluokkalaisille ensi keväänä. Niihin perustuva opetus alkaa syksyllä vuoden päästä.
Koronatilanne aiheutti merkittäviä muutoksia kevään aikatauluihin ja työskentelyyn. Ops-työhön on voinut tulla katkoksia tai aikataulumuutoksia, eikä tärkeää yhteistä keskustelua ole useinkaan pystytty käymään suunnitellusti.
Lops-työhön onkin nyt hyvä varata riittävästi työaikaa, jotta valmista saadaan ajoissa.
– Yleisesti epävarmassa tilanteessa kaikenlaista ylimääräistä kuormitusta on kuitenkin pyrittävä välttämään, jotta työssäjaksaminen ei vaarannu, Tuomo Laakso rauhoittelee.