Keväällä 2025 yliopistojen opiskelijat valittiin ensi kertaa yhdeksällä pääsykokeella, kun aiemmin kokeita oli toistasataa.
Jatkossakin valintakoe järjestetään samaan aikaan eri yliopistoissa ympäri Suomen. Jos asuu Jyväskylässä ja haluaa Helsinkiin opiskelemaan, kokeen voi suorittaa Jyväskylässä.
– Ei ole järkeä mitata samaa osaamista samalta ihmiseltä moneen kertaan, kiteyttää opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus.
Kokeiden järjestelyt sujuivat yliopistoissa hyvin.
– Opiskelijoiden palaute jakautui kahtia. Ne jotka ovat aiemminkin hakeneet yliopistoon, kaipasivat vanhaa systeemiä. Uudet hakijat olivat tyytyväisiä, ettei tarvinnut käyttää montaa viikkoa kirjojen pänttäämiseen, Juurus kertoo.
Ennakkomateriaaleja on vain oikeustieteessä, kirjallisuustieteessä, psykologiassa, logopediassa ja terveystieteissä, ja ne julkaistaan muutama päivä ennen koetta. Ensimmäisessä kokeessa jotkut pyrkijät arvostelivat oikeustieteen ennakkomateriaalia suhteettoman laajaksi.
Uusi valintakoe vaikuttaa tuoneen monille koulutusaloille lisää hakijoita.
Suurin nousu oli oikeustieteissä, joissa hakijamäärä nousi edellisestä vuodesta 41 prosenttia. Kasvu selittynee sillä, että enää oikeustieteen kokeeseen panostaminen ei sulje pois mahdollisuutta hakea muuallekin. Samalla kokeella voi hakea opiskelemaan myös esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja hallintotieteitä.
Isoja johtopäätöksiä uudistuksen onnistumisesta Juurus ei vielä halua tehdä, koska ensimmäiset uusilla kokeilla sisään tulleet opiskelijat ovat opiskelleet vasta puolisen vuotta.
Valintakoeviidakon raivaaminen oli iso urakka yliopistoille.
– Kehittämishankkeessa halusimme perustaa pääsykokeiden uudistamisen tutkimustiedolle. Kävimme yliopiston opettajien kanssa paljon keskusteluja siitä, mitkä valmiudet ovat keskeisiä kullakin koulutusalalla, Juurus sanoo.
Myös lukion opinto-ohjaajat otettiin mukaan uudistuksen suunnitteluun.
– On hyvä, että valintakokeita selkeytetään ja yhteisvalinta vahvistuu, kommentoi Someron lukion opinto- ohjaaja Heini Kelosaari, joka oli mukana yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa.
Kaikissa pääsykokeissa mitataan loogista päättelykykyä sekä kykyä omaksua ja soveltaa laajoja tietoaineistoja.
– Osalla tekoälysukupolvesta nämä akateemiset taidot ovat hiukan hakusessa, kun AI on tehnyt työn nuorten puolesta, Kelosaari sanoo.
Opinto-ohjaajia ovat pohdituttaneet myös monivalintatehtävät, joita uusissa pääsykokeissa käytetään runsaasti.
– Ne vaativat ihan omanlaisen vastaustekniikan opiskelun. Ylioppilaskirjoitukset ohjaavat toistaiseksi toisenlaiseen vastaamiseen.
Vähemmän stressiä opiskelijalle ja vähemmän päällekkäistä työtä opettajille, tähän valintakoeuudistus pyrki. Kun opettajan aika ei kulu oman kokeen laatimiseen, voimavarat säästyvät tutkimukseen ja opetukseen.
Yliopistojen henkilöstön näkemyksiä uudistuksen onnistumisesta aletaan kartoittaa ensi syksynä.
Tutkimusten mukaan yhteiset valintakokeet lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa, sillä kaikki eivät ole voineet lukea viikkokausia pääsykokeisiin tai matkustaa monissa kokeissa ympäri maata.
– Tämä on hieno asia, koska Suomessa koulutus periytyy edelleen vahvasti, sanoo Tanja Juurus, jonka työ opiskelijavalintojen parissa jatkuu.
Seuraavaksi tehtävälistalla on yhtenäistää käytäntöjä, joilla opiskelija voi vaihtaa yliopistosta toiseen tai koulutusalalta toiselle.
Yliopistojen opiskelijavalintoihin tulee heijastumaan ajan kanssa myös vuosi 2029, jolloin on tarkoitus järjestää ylioppilaskokeet kuvataiteesta, musiikista ja liikunnasta.
Uudet painotukset puntariin
Vuonna 2020 pääsykokeet saivat rinnalleen todistusvalinnan. Nyt noin puolet opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella.
Uusi pisteytysmalli julkaistiin vuonna 2023, ja tänä vuonna valmistuvat ensimmäiset ylioppilaat, jotka ovat tehneet ainevalintansa uuden mallin mukaan. Siinä pitkän matematiikan painoarvoa laskettiin osassa aloista ja äidinkielen arvoa kasvatettiin kaikilla koulutusaloilla.
– Tekniikan koulutuksestakin tuli meille viestiä, että äidinkielen osaaminen laskee koko ajan ja joidenkin opinnot juuttuvat siihen, kun pitää tehdä ensimmäinen kirjallinen opinnäytetyö, Tanja Juurus kertaa muutoksen perusteita.
Opinto-ohjaajien mukaan uusi pisteytysmalli on kannustanut lukiolaisia valitsemaan aineita oman kiinnostuksen mukaan.
Aiemmin pisteitä sai eniten niistä reaaliaineissa, joissa on eniten kursseja. Näitä olivat fysiikka, historia ja uskonto. Uusi pisteytys teki reaaliaineista samanarvoisia.
– Mallin ohjaava vaikutus havaitaan jo nyt. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan muun muassa terveystiedon kirjoittaminen on lähtenyt nousuun ja uskonnon kirjoittajamäärät ovat laskeneet, Juurus sanoo.