Budjetti: Ammatillisessa paikataan reformileikkausten aiheuttamia vaurioita lähiopetukseen

Budjettiesitys oli ammatillisten opettajien kannalta helpotus. Lisärahoitus riittää tuhannen opettajan palkkoihin vuoteen 2022 saakka.

Korona kurittaa Suomen taloutta ja valtion budjettineuvotteluista riittikin tänä vuonna normaalia enemmän puhetta.

Ammatillisen toisen asteen koulutuskentällä jännitettiin, pitäisikö hallitus päänsä ja kohdentaisi ammatilliseen opetukseen hallitusohjelmaan kirjaamansa miljoonat.

Piti se. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennettiin budjetissa 150 miljoonan euron lisäresurssi vuoteen 2022 saakka.

OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO:n puheenjohtajalle Helena Kahlille päätös oli helpotus.

– Ammatillisessa koulutuksessa tutumpia uutisia viime vuosina ovat olleet leikkaukset. Ylipäänsä rahoitus on ollut hyvin pätkittäistä. Tämän budjetin ansiosta opettajat saavat pitää työnsä nämä tulevat vuodet.

Lisäeurot riittävät noin tuhannen opettajan palkkaan.

 

Kahlin mukaan seuraavaksi tulee huolehtia, että rahat myös kohdistuvat opettajien palkkaamiseen ja ammatillisen koulutuksen viime vuosien peruspulmaan, lähiopetuksen rapautumiseen. Tämä on myös hallituksen kirjaama tahtotila.

– Reformin jälkeisen yt-aallon jälkeen lähiopetuksessa ja opettajien antamassa ohjauksessa on nähty suurta takapakkia. Nytkin asiaa on seurattava, sillä olemme nähneet, kuinka esimerkiksi työpaikalla oppiminen ilman opettajaa ei ole ollut kaikkialla tavoitteiden mukaista.

 

Jatkuvaan oppimiseen hallitus panostaa ensi vuonna 40 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaitokset voivat tarjota suoritettavaksi tutkinnon osia.

Yksi budjetin puheenaiheista olivat työllisyystoimet, joihin jatkuvan oppimisen panostuksilla on yhteytensä.

– Ne tukevat esimerkiksi maahanmuuttajien, ikääntyvien tai irtisanottujen työllistymistä, Kahl sanoo.

Koulutuksen kannalta tärkeä päätös oli kuntatalouden 1,45 miljardin tukipaketti. Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen mallin kehittämiseen sekä lukiokoulutuksen laatuohjelmaan varattiin 15 miljoonaa kumpaankin.