“Varmaan jokainen pikkutyttö on haaveillut kutsusta” – kaksi opettajaa valmistautui itsenäisyyspäivän juhlaan 

Presidentinlinna oli pienempi kuin televisiosta olin osannut hahmottaa. Kaikki tervehtivät iloisesti toisiaan. Kaikkien kanssa saattoi alkaa juttusille. 

Tarjoilijoita oli lähes joka huoneessa ja salissa.  Jalat ovat nyt ihan muusina. Kuuma ja hiki tuli herkästi. 

Näimme paljon näyttelijöitä laulajia ja poliitikkoja. Hieno ja ainutkertainen reissu! 

Näin kuvaa oululainen opettaja Sanna Goman itsenäisyyspäivän Linnan juhlien tunnelmaa vastaanoton jälkeen. 

Aikataulu ennen juhlia oli tiukka. Ensin piti käydä kampaajalla, jossa Gomanille tehtiin meikki ja kampaus. Hänellä oli jo tuolloin asunsa yläosa päällään, ettei meikki kärsisi pukeutumisesta.

– Sitten vaan hame ja kaikki hörhelöt valmiiksi. 

Käsityönopettajana Ylikiimingin koulussa työskentelevä Goman suunnitteli ja ompeli pukunsa itse. Tosin ensimmäinen versio ei saanut hyväksyntää Gomanin 15-vuotiaalta tyttäreltä. 

– Tein prototyypin lakanakankaasta ja mallailin sitä peilin edessä, kun hän sanoi, mikä tuo on, et sinä voi tuollaista laittaa. Totesin, että malli vaihtoon. 

Sen jälkeen Goman selasi hääpukuliikkeiden nettisivuja, kunnes löysi sopivan: näyttävä, korkeavyötäröinen suuri hame ja pitsinen yläosa. Kangas löytyi lopulta Oulun Eurokankaasta.  Mekon alaosa on tumman petrolinsininen ja yläosa mustaa pitsiä.  

– Juhlava mutta minun näköiseni. 

Puvun kanssa meinasi mennä tiukille. Vain kolme päivää ennen juhlia Goman purki helman. Hän ei ollut tyytyväinen siihen, miten se laskeutui. 

– Kerkesin kuitenkin. 

Kutsu ei ollutkaan feikki

Tämän vuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsuttiin aivan erityisesti opetusalan ammattilaisia. Juhlien teemana oli koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.   

Goman oli pitämässä tuntia yhdeksäsluokkalaisille, kun vahtimestari toi hänelle kirjekuoren. 

– Ajattelin, että se on joku kangasfirman näytekirja. Kun avasin kuoren, olin aivan ällikällä lyöty. 

Hetken hän epäili, ettei kutsu voi olla totta.  

– Sanoin ääneen, että tämä on varmaan feikki. Mutta ei se ollut.  

Kutsu Linnaan oli arvatenkin seurausta siitä, että Goman valittiin tänä vuonna vuoden käsityönopettajaksi. Lisäksi hän on toiminut sekä käsityökasvatuksen edistäjänä että Pohjois-Suomen käsityönopettajien puheenjohtajana. 

Käsityöt vaativat harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua

Kädentaitoilla on Gomanin mukaan paikkansa nykypäivän yhteiskunnassa, ja on tärkeää, että niitä myös koulussa harjoitellaan. 

– Käsityöt ovat taitoja, joita ei voi oppia ilman harjoittelua. Niitä pitää vain harjoitella, harjoitella ja harjoitella.

Goman muistuttaa, että ammattikoulut ovat jo pitkään sanoneet, että heiltä puuttuu osaajia. Ammattikouluihin tullaan todella heikoilla perustaidolla, ja silti pitäisi lähteä työelämään tekemään käytännön töitä. 

– Et sinä mene kampaajalle, jos et ole varma, osaako hän käyttää saksia. 

Kutsu juhliin oli Gomanin mukaan ainutkertainen kokemus. Siitä hän nautti yhdessä puolisonsa Tommi Gomanin kanssa. 

–  Varmaan jokainen pikkutyttö on aina haaveillut kutsusta Linnaan.

Puhuin koulutuksesta kollegojen ja poliitikkojen kanssa

Espoon yhteislyseon matematiikan ja fysiikan lehtori Lauri Hellsten yllättyi hieman Linnan ahtaudesta. Myös erilaisten tilojen määrä yllätti. 

–  Kun kaikki vieraat olivat päässeet sisään, huoneita avattiin lisää ja väkimäärä tasaantui.

Linnassa oli Hellstenin mukaan juhlava tunnelma. Ihmiset olivat välittömiä. Kaikkia oli helppo lähestyä. 

 – Tuttujen opettajien ja rehtorien kanssa tuli vaihdettua paljon ajatuksia. Myös muutaman poliitikon kanssa tuli puhuttua koulutuksesta. 

Kutsun saaminen veti hiljaiseksi ja nöyräksi

Valmistautuminen itse juhliin kävi sutjakasti. Hellsten oli noutanut vuokrapuvun jo edellisenä päivänä. 

Vaimo, Hanna Hellsten, sen sijaan kävi ennen juhlia aamulla meikissä. Hänen hiuksensa laittoi hotellilla Lauri Hellstenin siskontyttö, joka on kampaaja.

Hellsten sai kutsun yhtä arkisessa tilanteessa kuin Goman. Hänen tuntiaan oli seuraamassa tuolloin joukko kansainvälisiä opettajia. Hellsten ehti nähdä tutun logon ja ymmärsi heti, että kyse ei ollut mistä tahansa kirjeestä.  

– Tilanne veti hetkeksi hiljaiseksi ja nöyräksi. Tätä työtä tehdään kuitenkin aina yhdessä, ei yksin.

Osaamisemme tunnetaan maailmalla

Hellsten olettaa kutsunsa liittyvän Suomen tiedeseuran hänelle myöntämään opettajapalkintoon. Hän pitää kutsua kuitenkin ennen kaikkea tunnustuksena laajemmalle kehittämistyölleen. 

Hellsten on tehnyt jo yli vuosikymmenen ajan yhteistyötä opettajien kanssa yli koulu- ja oppiainerajojen. Hän on kirjoittanut oppikirjoja, rakentanut yhteisöllisiä oppimismenetelmiä ja kehittänyt oppilaitoksessaan kansainvälistä yhteistyötä.

Työn seurauksena Espoon yhteislyseossa on syntynyt esimerkiksi opintojakso, jossa yhdistyvät fysiikka ja ranska. 

Linnan juhlien teema oli Hellstenin mukaan suuri arvostuksen osoitus suomalaisille opettajille.

– Suomalainen opettajuus ja osaaminen tunnetaan maailmalla, ja on kunnia olla osa tätä jatkumoa.

Toivoa arkisista hetkistä ja onnistumisista

Hellsten tuntee myös huolta. Uhkakuvat siitä, miten koulutusleikkaukset ja nuorten sosioekonomiset taustat vaikuttavat kunkin oppimispolkuun, pitää ottaa vakavasti.

Toivoa tuovat arkiset hetket, jolloin nuori huomaa selviytyvänsä matematiikan tai fysiikan ongelmasta. Hellsten on huomannut, että joillakin nuorilla on todella vääristynyt kuva omista taidoistaan. He ajattelevat, etteivät riitä.

– Kun ajatus alkaa murtua, ja nuori alkaa luottaa itseensä ja näkee, että hän voi suuntautua vaikka luonnontieteisiin – siinä on hetki, jolloin tulevaisuuden toivo syntyy. 

Kun Hellsten asteli Linnan juhliin puolisonsa kanssa, huolet olivat kuitenkin taka-alalla. 

Juttua päivitetty 8.12. klo 13.28: Lisätty Lauri Hellstenin kuva kättelyjonosta.

Juttua päivitetty 7.12. klo 9.15. Päivityksessä Sanna Goman ja Lauri Hellsten kertovat, mitä mieltä he ovat Linnan juhlista. Heistä kumpikin kätteli presidenttiparia ensimmäisten vieraiden joukossa.