Niukasti neliöitä, reilusti rauhaa – Rantaroustin koulussa yhdistyvät vihreät arvot ja miellyttävä äänimaisema

Rantaroustin koulu Tyrnävällä on rakennettu vihreiden arvojen mukaan ja kestämään aikaa. Avoimet ja muuntuvat tilat muuttivat luontevasti myös tapoja opettaa.

Äänimaisema on vaimea ja miellyttävä, vaikka ympärillä puuhaa lähes 400 alakoululaista. Heitä istuu pöytien ääressä edessään kannettavat tietokoneet. Muutama makoilee tyynyjen päällä vanerisen majan sisällä. Kymmenet lapset syövät lounasta avarassa keskusaulassa.

Ei uskoisi, että Rantaroustin koulussa Tyrnävällä on meneillään koulupäivän hälyisin hetki, ruokavälitunti.

 

Viime vuonna valmistunut koulu on rakennettu vihreiden arvojen mukaisesti. Rehtori Jani Alakangas kertoo, että yksi yksinkertaisimmista tavoista olla vihreä oli säästää neliöissä. Se vähensi rakennusajan kustannuksia ja pidemmällä aikajänteellä se nipistää huolto- ja lämmityskustannuksia.

– Olemme jättäneet 1 300 neliötä rakentamatta, Alakangas sanoo viitaten Opetushallituksen ohjeeseen koulurakennuksen koon arvioinnista.

–  Niiden neliöiden kustannus olisi ollut 3,1 miljoona euroa. Lisäksi saamme ylläpidossa jatkuvasti säästöä.

Neliöitä on karsittu tekemällä tiloista monikäyttöisiä ja rakentamalla mahdollisimman vähän väliseiniä. Tästä syystä koulun rakentaneen NCC-yrityksen tiimissä oli mukana akustiikkasuunnittelija.

Äänen kulkua tiloissa mietittiin tarkasti, ja se kuuluu. Tai oikeastaan päinvastoin, ei juuri kuulu.

Jokaisen opetustilan varusteisiin kuuluu kosketusnäyttö. Rehtori Jani Alakangas esittelee, kuinka tauluihin voi piirtää sormella. Lisäksi niihin voi siirtää tietoa tietokoneelta.

Rakentamispäätös Rantaroustin koulusta tehtiin 2012. Taustalla oli Tyrnävän kunnan voimakas väestönkasvu.

Pohjoispohjalainen Tyrnävä on Suomen oloissa poikkeuksellinen kunta. Sen 6 800 asukkaasta puolet on alle 30-vuotiaita. Oulun eteläpuolella sijaitseva Tyrnävä houkuttelee muuttajia, ja alueella toimii vahvana vanhoillislestadiolainen liike. Syntyvyys on 4,2 lasta naista kohti, ja kuntalaisista joka viides on alle kouluikäinen.

Rehtori aloitti koulun suunnittelutyön yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Luokanopettaja Samuli Kinnunen toteaa, että yleensä on ensin tilat ja sen jälkeen pohditaan, miten niitä käytetään.

– Me aloitimme sen kuvaamisella, millainen tavallinen koulupäivämme on ja millaisia tarpeita meillä on, Kinnunen kertoo.

Lopputulos oli 18 sivua pitkä toimintakuvaus, jota on käytetty rakennuksen suunnittelun pohjana. Luokanopettaja Arja Mertalan mukaan opettajien päällimmäinen toive oli muunneltavat tilat.

– Kaikki tunnit eivät ole samanlaisia. Tilojen piti olla muunneltavissa helposti, ettei aikaa tilan valmisteluun mene edellisenä iltana.

Tässä koulussa ei vain istuta. Luokanopettaja Tuija Parkkisen kolmosluokkalaiset seuraavat opetusta loikoillen, osa istumatyynyihin nojaten.

Luokkahuoneiden sijaan Rantaroustiin tuli avoimia tiloja. Neljä opetusaluetta eli solua on erotettu toisistaan ääntäeristävillä verhoilla ja käytön mukaan muuntuvilla kalusteilla. Solut voidaan jakaa vielä rinnakkaisluokkien omiksi kotipesiksi.

Käytössä on erilaisia jakkaroita, raheja ja portaikkoja. Sisustusarkkitehti suunnitteli kalusteet, ja oppilaat ja opettajat koekäyttivät niitä ennen kuin koulu oli valmis. Esimerkiksi opettajille suunniteltiin liikuteltavat pöydät.

Uudet tilat ovat kannustaneet muutokseen opetuksessa. Koulussa sovelletaan luottamuksen kehätyökalua, jossa oppilaiden opiskelupaikka määrittyy heidän tarvitsemansa tuen mukaan.

Samalla opettajan rooli on muuttunut sparraajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdessä oppimista ja sitä, että joissakin asioissa oppilaat voivat opettaa toisiaan. Opettajan tehtäväksi jää koordinointi ja yksilöllinen tuki.

– Perinteinen malli, jossa opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat, on särkynyt, Arja Mertala tiivistää.

Opettajien pöydät ovat liikuteltavia ja kannustavat liikkumaan. Pöytänsä ääressä seisoo luokanopettaja Samuli Kinnunen.

Uuden koulun myötä rinnakkaisluokkien opettajista on muodostettu tiimejä, jotka suunnittelevat tunteja yhdessä ja tekevät töitä muun muassa luokkapareina.

Täällä koulussa ääni on niin pehmeää.

Samuli Kinnunen kehuu opettajien yhteistyötä: hyvät ideat ovat päässeet jakoon ja päällekkäisen työn määrä vähentynyt.

– Nykyinen menetelmä on vähentänyt omaa suunnittelutyötä merkittävästi, täydentää Mertala.

Ensimmäinen kouluvuosi uusissa tiloissa osoitti myös, että työrauha oli helppo saavuttaa. Tilat on suunniteltu niin, että parhaiten kuuluu läheltä toisille kohdistettu puhe.

– Akustiikka on täällä todella onnistunut. Havahdun monesti siihen, kuinka puren kauppakeskuksessa hammasta hälyn vuoksi. Täällä koulussa ääni on niin pehmeää, Mertala sanoo.

Rantaroustissa ei ole väliseiniä, varastoja, nokkahuiluja, käytäviä tai ruokasalia.

Rantaroustin koulussa neliöitä on säästetty jättämällä asioita pois. NCC nimesi rakennusprojektin aikana koulun abessiivikouluksi eli ilman jotakin -kouluksi.

– Meillä ei ole väliseiniä, varastoja, nokkahuiluja, käytäviä tai ruokasalia, Jani Alakangas luettelee.

Keskusaulassa ruokaillaan, opiskellaan ja kokoonnutaan yhteen, kertovat luokanopettaja Arja Mertala ja rehtori Jani Alakangas. Koulun opintotilojen opasteet on värikoodattu opintotilojen kanssa.

Käytäviä ei tarvita, sillä jokaisella luokalla on oma sisäänkäyntinsä, jonka luona oleviin naulakkoihin oppilaat jättävät takkinsa ja kenkänsä.

Perinteinen ruokasali jää yleensä oppituntien ulkopuolella vajaakäytölle. Rantaroustin koulussa ruokaillaan vapaan oppimisen tilassa keskusaulassa. Ruokailun jälkeen pöydät pyyhitään ja ne ovat jälleen opetuskäytössä.

Ekologisuus tuli osaksi rakennusprojektia luontevasti. Tyrnävä on Hinku-kunta eli se tavoittelee vuoden 2007 ilmastopäästöjensä tasosta 80 prosentin vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Rantarousti on yks Hinkun toteuttamishankkeista, ja sille myönnettiin myös vihreää kuntarahoitusta. Se on ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen suunnattua, asiakkaalle tavallista edullisempaa lainaa. Se tuo myös näkyvyyttä rahoitetuille hankkeille.

Neliöiden lisäksi ekologisuus tulee muun muassa koulun energiamuodoista. Lämmöstä 98 prosenttia tulee maalämmöstä ja loput kunnan kaukolämpöverkon kautta. Koulun katolla on sata neliötä aurinkopaneeleja.

Vihreää ajattelua hyödynnetään myös opetuksessa.

Ekologisuutta on myös se, että koulun on suunniteltu kestävän käytössä pitkään. Muun muassa pintamateriaalit ovat sekä kestäviä että helposti uusittavia.

Rakennuksessa on hyödynnetty paljon puuta, mutta eteläpuolen seinä on tiiltä.

Rantaroustin koulussa on yhteensä 20 sisäänkäyntiä.

Rakentaja on mallintanut lumimassojen kertymistä tarkasti. Keskusaulan katossa voisi olla kattoikkunoita. Sen sijaan siellä on ledpaneeleita, joissa seilaavat viime kesänä kuvatut cumuluspilvet. Valon voimakkuus mukailee luonnonvalon luontaista rytmiä.

Vihreää ajattelua hyödynnetään myös opetuksessa. Koulun lämpötilaa, sähkön ja veden kulutusta sekä melutasoja seurataan jatkuvasti NCC:n keskusyksikössä Espoossa. Yritys syöttää datan takaisin koululle, joka puolestaan hyödyntää tietoa My School -sovelluksen kautta opetuksessa.

– Oppilaat oppivat ajattelemaan vedenkulutusta sekä esimerkiksi sitä, mitä hyötyä on sähkönsäästämisestä, Arja Mertala kertoo.

Pelkkää avointa tilaa ei Rantaroustikaan ole. Kouluun on jätetty muutama opetustila, jotka muistuttavat perinteistä luokkahuonetta. Muuten uudet tilat ovat käytössä osoittaneet toimiviksi, mutta luokkahuoneen kaltaiset tilat vaativat vielä säätöä.

– Ne ovat itseasiassa meluisimpia tilojamme. Olemme havainneet, että niissä pitää parantaa akustiikkaa, rehtori sanoo.

Rantaroustin koulu

  • Vuonna 2017 valmistunut alakoulu Tyrnävällä.
  • Vuosiluokat 3–6. Oppilaita 396, opettajia 22. Kouluun mahtuu 500 oppilasta.
  • Koulussa on muun muassa täysimittainen liikuntasali. Erillissiivessä on erityisluokkien tilat.
  • NCC ja Tyrnävän kunta ovat tehneet rakennuksen ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden sopimuksen, jonka jälkeen kunta voi sopimuksen mukaan lunastaa tilat itselleen. Vahtimestarin ja siivoojien palvelut tulevat NCC:n kautta.
  • Koulu on Tyrnävän historian suurin investointi. Rakennuskustannukset olivat 14,8 miljoonaa euroa.