Väsymys kärjistyi konfliktissa
Luokanopettaja
Muistan vieläkin sen päivän viime syksynä, kun kuppi meni nurin.
Koulupäivä oli niin kiireinen, etten meinannut vessaan ehtiä. Iltapäivällä esittelin palaverissa kehittämisryhmämme toimintaa ja sain rehtorilta kaamean ryöpytyksen. Muistio oli väärin, kokous oli pidetty väärin ja tavoitteetkin olivat vääriä.
Sydämeni jyskytti. Ääneni oli sortua, kun sopertelin eteenpäin ja yritin puolustautua. Palaverin jälkeen häpeä ja pettymys vaihtuivat epätoivoksi ja vihaksi. Miksi kukaan ei puolustanut minua?
Olin surullinen ja voimaton. Mieltä painoi myös yhden oppilaani itsetuhoinen käytös.
Illalla verenpaineeni oli 147/100. Aamulla menin työterveyteen ja sain viikon sairausloman.
Kun palasin töihin, selvitin esihenkilöni kanssa konfliktimme sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa oppilaani rajun tapauksen niin, että uskalsin vihdoin hellittää senkin suhteen.
Rehtori katui käytöstään ja välimme ovat kunnossa. Esihenkilön tuki on työntekijälle kaikki kaikessa. Tuntuu hirveältä, jos tämä vetää maton alta.
Nyt reilu puolen vuoden jälkeen muistelen olleeni todella väsynyt ja uupumisvaarassa. Lyhyt sairausloma sekä asioiden käsittely työterveyspsykologin, läheisten ja kollegoiden kanssa auttoi minun tilanteessani eteenpäin.
Järjestelin arkeni uudelleen. Luovuin joistakin työpaikan vastuutehtävistä. Lopetin työväenopistolla opettamisen ja joksikin aikaa myös oman soittoharrastukseni. Kutominen on minulle ainoa tapa saada itseni istumaan rauhassa.
Laitoin myös arvot uuteen järjestykseen. Olen päättänyt, että äidin tehtäviä minun pitää jaksaa, että lapsilla olisi mukava lapsuus. En halua huutaa ja räjähdellä kotona niin kuin tein uupuneena.
Voin nyt hyvin ja viihdyn työssäni. Työhyvinvointi on minulle sitä, että saan tehdä mielekästä työtä työajan rajoissa.
Nukun paremmin kuin syksyllä. Huonon yöunen jälkeen osaan höllätä ja mukautan työpäivääni hieman helpommaksi.
Jos näen, että oppilas ei voi hyvin, vien asian eteenpäin oppilashuoltoryhmään enkä ota sitä omaksi murheekseni.
Arkeen on löytynyt uudelleen huumoria ja heittäytymistä. En pelkää riittämättömyyttäni niin paljon kuin ennen ja olen opetellut kiittämään itseäni. Arvokkainta on ollut se, että olen oppinut lepäämään arjessa.
Tunnen jo uupumukseni kaavan.
Joskus pelottaa, että uuvun uudelleen. Huomaan, että olen varovainen järjestämään elämääni ohjelmaa. Jos tiedossa on yhtään ekstraohjelmaa, huomaan sen voinnissani nopeasti.
Seuraan vointiani tarkasti ja tunnen jo uhkaavan uupumuksen kaavan. Kun väsyn, minusta tulee ärtyisä. Alan höseltää, hukata tavaroita ja unohtaa asioita. Jos tilanne jää päälle, seuraavaksi menevät unet.
Rauhoittuakseni tarvitsen vuorokauteen väljää aikaa, jonka voin käyttää fiiliksen mukaan: rentoutumiseen, liikuntaan tai hoitamalla mieltä rassaava kotityö pois alta.
Opettaja esiintyy jutussa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden takia.
Opettaja otti vastuuta muutoksesta
Työsuojeluvaltuutettu Pasi Töytäri, Kouvola
Kokemuksestaan kertova opettaja vaikuttaisi parantuneen opettajia vaanivasta “messiaskompleksista”. Hän ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse jaksaa. Uupuminen ei ole mennyt kovin pahaksi, koska opettaja haki ajoissa apua työterveydestä.
Usein uupumistapaukset ovat pitkiä prosesseja. Olen havainnut, että mitä pidempään ongelmatilanne on kehittynyt, sitä pidempään siitä kestää toipua. Mitä syvemmälle uupumukseen uppoaa, sitä vaikeampaa on usein tunnistaa omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa tilanteeseen.
Tämä opettaja on herännyt omien voimavarojen tunnistamiseen ja ryhtynyt muuttamaan sekä työtä että vapaa-aikaa.
Esihenkilön käytös kertoo siitä, että hänkin on ollut kuormittunut. Konflikteja syntyykin yleensä silloin, kun jaksaminen on kovilla – harvoin työntekijät hyvissä voimissa toisilleen huutavat.
Vahvassa tunnetilassa ihminen saattaa puhua tavalla, joka ei ole hänen etunsa. Konfliktien selvittelyssä neuvon työntekijää olemaan rauhallinen ja ilmaisultaan selkeä.
Joskus konfliktin selvittelyyn kaivataan ihmistä työyhteisön ulkopuolelta.
Läsnäoloni työsuojeluvaltuutettuna yleensä rauhoittaa osapuolten välistä keskustelua. Jutellessa käy usein ilmi, että osapuolet eivät ole välttämättä tiedostaneet sanoneensa toiselle ikävästi.
Harvoin kukaan tekee tarkoituksella toiselle pahaa.
Hyvä esihenkilötyö vähentää työstressiä
Erityisasiantuntijat Teija Golnick ja Sari Melkko, OAJ:n työelämäedunvalvonta
Opettajan kertomus nostaa hyvin esille toimivan esihenkilötyön merkityksen.
Helmikuussa julkaistun OAJ:n työolobarometrin valopilkkuja on se, että esihenkilötyö koettiin entistä paremmaksi. Vastaajilla, jotka arvioivat oman esihenkilönsä työn erinomaiseksi melko tai erittäin usein, oli merkitsevästi vähemmän stressiä kuin muilla vastaajilla.
Ihmiset ymmärtävät mennä lääkäriin heti, jos ottaa sydämestä, mutta henkisen kuormituksen kanssa sinnitellään usein yksin liian pitkään. Tämä opettaja on osannut käyttää riittävän ajoissa hyväkseen työterveyshuollon, työyhteisön ja läheisten tarjoamaa tukea.
On tärkeä ryhtyä selvittämään konfliktia nopeasti.
Opetustyö on ihmistyötä, jossa tunteet ovat vahvasti läsnä. On luonnollista, että välillä menee kuppi nurin. On tärkeää ryhtyä selvittämään konfliktia mahdollisimman pian.
Työterveyslääkäri arvioi työkyvyn lääketieteellisin perustein. Tälle opettajalle riitti lyhyt sairausloma, toiset tarvitsevat pidemmän.
Tärkeintä on, että työhön paluun tuki on kunnossa. Työntekijän ja esihenkilön on sovittava tarvittavat muutokset työhön.
Uupuminen uhkaa, jos palautuminen ei onnistu. OAJ seuraa opettajien jaksamista Fiilismittarilla. Viime marraskuussa opettajilta kysyttiin, kuinka he kokevat palautuvansa päivittäisestä työstä.
Reilusta kahdestatuhannesta vastaajasta kolmasosa kertoi, että palautuminen onnistui huonosti. Työtä oli liikaa ja opetusryhmät liian suuria. Työasiat pyörivät mielessä myös vapaa-ajalla.
Apua kuorman keventämiseen
- Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun sivustolta löytyy toimintaohjeita kuormittuneille sekä lomake, jolla voi ilmoittaa omasta kuormituksesta työnantajalle.
- Sivuilla on tietoa myös työnantajalle siitä, miten psykososiaalista kuormitusta voi työpaikalla vähentää. Kuormitus saattaa liittyä työn sisältöön, työn järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.