Huoneessa on hämärää ja rauhallista. Tyynyillä lattialla makaa kuusitoista lasta. Puhetta ei kuulu, vain hiljainen sointi, kun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettaja Eveliina Vornanen soittaa pehmeästi äänimaljoja. Joku kääntyy kyljelleen, toinen pitää silmiä kiinni ja kuuntelee tarkasti.
Äänimaljarentoutus on yksi niistä keinoista, joilla Lamminrahkan päiväkodin esiopetuksen Taitajat-ryhmässä aloitetaan päivä.
Hetken kuluttua äänimaljojen sointi hiljenee. Lapset avaavat silmänsä ja nousevat lattialta.
– Kun päivä alkaa näin, lapset ovat keskittyneempiä ja siirtymät sujuvat helpommin, Vornanen sanoo.
Hän on toivottanut työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Sari Käpykankaan tervetulleeksi ryhmäänsä. Käpykangas seuraa esiopetuksen päivää aivoterveyden näkökulmasta. Lamminrahkan päiväkoti Kangasalla valikoitui vierailukohteeksi sattumalta.
Hyvä työ tukee muistia
Varhaiskasvatuksen opettajan työ on jatkuvaa vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja tilanteisiin reagointia. Työ vaatii tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja kykyä hallita monia asioita yhtä aikaa.
Siksi työssä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kognitiiviseen ergonomiaan, sanoo Käpykangas. Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa ihmisen tiedonkäsittelykyvyn ja toimintaympäristön välistä vuorovaikutusta.
– Eli sitä, miten työ järjestetään niin, että se tukee ajattelua, muistia ja keskittymistä, Käpykangas sanoo.
Kun työ tukee aivojen toimintaa, kuormitus vähenee ja oppiminen sekä vuorovaikutus sujuvat.
Vastaanko, autanko vai pysähdynkö?
Naapuriryhmän ohjaaja käy välittämässä Vornaselle viestin. Samaan aikaan yksi lapsista etsii kynää ja ryhmän puhelimeen kilahtaa tekstiviesti vanhemmalta. Hetken kuluttua toinenkin lapsi tarvitsee apua. Tällä kertaa kirjan kanssa. Sitten kolmas kysyy, milloin mennään ulos.
Tällaisissa tilanteissa opettajan täytyy arvioida nopeasti, mihin pitää tarttua ja mitä voi siirtää myöhemmäksi.
Eveliina Vornaselle keskeytykset ovat arkea. Kaikkien kysymysten ja muun muistettavan keskellä opettajan pitäisi olla aidosti läsnä.
Käpykangas huomauttaa, että tällainen aivojen kuormitus voi näkyä lyhytkestoisessa muistissa.
– Saattaa tulla sellaisia hetkiä, että ajattelee laittavansa jotain muistiin ja hetken päästä ei enää muistakaan, mitä piti kirjoittaa. Tämä on merkki siitä, että kuormitusta on liikaa.
Panostus tunneilmastoon kannattaa
Olin häkeltynyt siitä, kuinka hienosti aamu oli hoidettu keskittymisen näkökulmasta. Sen jälkeen ryhmässä oli todella hyvä työrauha ja oppiminen sujui parhaalla mahdollisella tavalla, Käpykangas sanoo.
Hän muistuttaa, että keskittymiskyky ei ole vain yksilön ominaisuus. Siihen vaikuttaa ympäristö. Esimerkiksi rauhallisen aikuisen malli rauhoittaa lapsia.
– Positiivinen tunneilmasto parantaa tutkimusten mukaan suorituskykyä ja oppimista, Käpykangas sanoo.
Eveliina Vornanen on valmistumisensa jälkeen opiskellut positiivista pedagogiikkaa ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opintoja.
– Niistä saadut läsnäolotaidot ja kiitollisuustaidot ovat olleet iso voimavara tässä työssä.
Rutiinit hellivät aivoja
Vornasen työparina toimii toinen opettaja, Elina Lahtela. Sillä aikaa kun Vornanen veti äänimaljarentoutusta Lahtela valmisteli viereisessä tilassa seuraavaa toimintaa.
Opettajat sopivat yhdessä, kuka ohjaa minkäkin toiminnan ja miten lasten siirtymät hoidetaan. Tehtäviä vuorotellaan viikoittain.
– Kun tiedämme molemmat, mitä tapahtuu, pystymme keskittymään olennaiseen ja tukemaan toisiamme, Vornanen sanoo.
Aivot rakastavat rutiineja, Käpykangas komppaa. Siksi selkeä rakenne helpottaa niin lasten kuin aikuistenkin arkea.
Rutiinit eivät ole aivojen näkökulmasta tylsiä. Päinvastoin, ne tekevät arjesta selkeämpää ja tehokkaampaa.
– Työnhallintaa tukee, että tiedämme, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Vornanen näkee tämän konkreettisesti työssään.
– Esimerkiksi siirtymätilanteet sujuvat, kun lapset tietävät, mitä tapahtuu.
Meteli on turha ärsyke
Melu vaikeuttaa niin lasten kuin aikuistenkin keskittymistä. Siksi päiväkodin siirtymät ja tilaratkaisut vaikuttavat suuresti aivokuormaan.
Lamminrahkassa lapset eivät aina leiki samassa tilassa, vaan toimintaa jaetaan pienempiin ryhmiin.
– Käytämme sermejä ja erilaisia toimintapisteitä, jotta melu vähenee, Vornanen kertoo.
Päiväkodissa on paljon jakotiloja. Tilamateriaaleissa on huomioitu äänieristys.
Osa ratkaisuista saa kuitenkin Sari Käpykankaalta kritiikkiä. Ryhmien ja luokkien käytössä on paitsi oma tila myös yhteinen alue, jossa ryhmien väliin oli jätetty vain verho.
– Se ei eristä ääntä lainkaan, Käpykangas huomauttaa.
Asia konkretisoituu, kun tilan viereisessä luokassa ekaluokkalaiset tekevät koetta, ja muita pyydetään olemaan sen aikana hiljaa.
Ulkoilu vähentää stressiä
Lyhytkin happihyppely parantaa verenkiertoa ja aivojen toimintaa.
– Varhaiskasvatuksen salainen ase on, että siellä ulkoillaan yleensä kaksi kertaa päivässä, Käpykangas sanoo.
Vornanen kertoo ryhmänsä hyödyntävän usein metsäpedagogiikkaa.
– Luonnossa ollaan joskus koko aamupäivä ja opetellaan vaikka kirjaimia, hän sanoo.
Liike ja ulkoilu lisäävät iloa ja vähentävät stressiä. Vornanen on huomannut, että ulkoilun jälkeen lapset jaksavat keskittyä paljon paremmin kuin ilman ulkoilua.
Aivot tarvitsevat hengähdyksen hetkiä
Taitajat-ryhmän opettajat pitävät tiukasti kiinni siitä, että jokainen ehtii pitää taukonsa ja sak-aikansa.
Aamupäivän ulkoilun jälkeen ohjelmassa on vapaata leikkiä. Sen aikana Vornanen lähtee kymmenen minuutin tauolle. Koska henkilökunnan tila on yläkerrassa, sinne kulkeminen vie osan ajasta.
Silti pienikin hengähdyshetki auttaa.
– Se selkeyttää ajatuksia ja parantaa keskittymistä loppupäivään, Vornanen sanoo.
Käpykangas pitää Vornasen taukoa lyhyenä. Hän kannustaa työpaikkoja kiinnittämään tauotukseen erityistä huomiota.
Ainakaan siirtyminen ei saisi kahmaista kaikkea aikaa.
Luottamus keventää kuormaa
Työyhteisöllä on suuri merkitys työssä jaksamisessa, sanoo Eveliina Vornanen.
– Kun tuntee toisen tavan työskennellä, voi luottaa siihen, että asiat hoituvat. Se vähentää myös omaa kuormitusta.
Myös haastavia tilanteita on helpointa käsitellä yhdessä.
Käpykankaan mukaan toimiva työyhteisö on tärkeä osa työn sujuvuutta.
– Kun työtä tehdään yhdessä ja asioista voidaan keskustella avoimesti, työn kuormitus jakautuu tasaisesti.
Työympäristöön vaikuttaminen motivoi
Kun Lamminrahkan koulukeskusta suunniteltiin muutama vuosi sitten, Vornanen pääsi mukaan työryhmään, joka suunnitteli tilojen irtokalusteita, materiaaleja ja värimaailmaa.
– Tutkimme ja hypistelimme erilaisia kangasmateriaaleja. Oli hurjan motivoivaa valita sellaisia opetusvälineitä ja -materiaaleja, joita itse tulisi käyttämään, Vornanen kertoo.
Sari Käpykangas nyökyttelee hyväksyvästi. Työntekijän mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työympäristöönsä ja työtapoihinsa on keskeistä aivoterveydelle.
– Se lisää työn voimavaroja ja työn mielekkyyttä. Nämä kaikki vaikuttavat aivojen palkitsemisjärjestelmään ja luovat hyvinvointia.
Joustot lisäävät pitovoimaa
Varhaiskasvatuksessa moni pohtii, jaksaako työssä pitkään. Vornanen kertoo, että asia mietityttää myös häntä.
Käpykangas kommentoi asiasta yleisesti. Hän muistuttaa, että uran pituuteen vaikuttaa se, pystyykö työ joustamaan erilaisissa elämäntilanteissa.
Lisäksi hyvällä työpaikalla kiinnitetään huomiota kuormitustekijöihin.
– Kun poistetaan turhaa melua, hälyä, keskeytyksiä ja tietotulvaa, ihmiset voivat paremmin.
Jos Eveliina Vornanen saisi muuttaa yhden asian työpäivässään, hän lisäisi siihen taukoja.
– Haluaisin työpäivään enemmän rentoutushetkiä ja tietoisia hengitysharjoituksia.