Merkittävimmät kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät päätökset syntyvät kuntien lautakunnissa ja valtuustoissa.
Päätöksenteon tueksi poliitikot tarvitsevat tietoa siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat päiväkotien ja koulujen arkeen. Oman alansa asiantuntijoina opettajat voivat tätä tietoa päättäjille antaa.
Erityisasiantuntija Pauliina Viitamiehen mukaan parhaiten opettajat voivat vaikuttaa kuntapäättäjiin osallistumalla OAJ:n paikallisyhdistysten toimintaan. Viesti menee tehokkaammin perille joukkovoimalla kuin yksin yrittämällä.
Kysyimme kolmelta opettajalta, mitä päättäjien pitäisi tietää heidän työstään. Haastateltavat ovat mukana OAJ:n toiminnassa valtuutettuina tai paikallisyhdistyksissä.
OAJ:n paikallisyhdistyksissä oli tavoitteena kutsua Maailman opettajien päivänä lokakuun viidentenä kuntapäättäjiä tutustumaan päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Vallitseva koronatilanne on kuitenkin rajoittanut tempausta, ja osa vierailuista on peruuntunut.
Vierailut kytkeytyvät OAJ:n arvostushankkeeseen, josta voi lukea lisää osoitteessa tehdääntulevaisuuksia.fi.
Päättäjät seuraamaan päiväkotien arkea
Anne Liimola, päiväkodinjohtaja, Viinikan päiväkoti, Tampere
Kuntapäättäjien olisi hyvä varmistaa, että kunta on työnantajana vetovoimainen. Kun kunnalla on hyvä maine, saadaan päiväkoteihinkin riittävästi osaavia työntekijöitä.
Varhaiskasvatuksessa on jo vuosia ollut pulaa opettajista ja nyt myös lastenhoitajista. Henkilöstön riittävyys ja toisaalta myös tekijäpula heijastuvat päiväkodin arkeen.
Myös sijaiskäytäntöjen pitää olla kunnossa. Toivoisin, että varsinkin kasvatus- ja opetuslautakuntien jäsenet ryhtyisivät päiväkotikummeiksi ja kävisivät säännöllisesti seuraamassa arkea omassa kummipäiväkodissaan. Heidän pitää tietää, mitä päiväkodeissa tapahtuu.
Opintojen räätälöinti lisää työmäärää
Elina Seppo, prosessiteollisuuden lehtori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden joukko on usein hyvin moninainen. Samassa ryhmässä voi opiskella niin peruskoulunsa vasta päättäneitä kuin yliopistotutkinnon suorittaneita. Nykyisin meillä on myös paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Vieraskielisiä voi olla joillain aloilla yli puolet opiskelijoista. Moni heistä tarvitsee kielellistä tukea. Tällainen moninaisuus vaatii opettajalta paljon ja tietää hänelle lisätöitä. Opetusta ja opintoja pitää räätälöidä kullekin opiskelijalle hänen aiemman osaamisensa mukaan.
Tuntikehysten leikkaus kasvattaa ryhmiä
Antti Alanen, luokanopettaja, Keskustan koulu, Kouvola
Usein päättäjät vaativat, ettei koulujen ryhmäkokoja saa suurentaa. Samanlaista meteliä ei synny tuntikehysten leikkaamisesta.
Päättäjien soisi ymmärtävän, että tuntikehyksistä nipistäminen tarkoittaa usein juuri ryhmien kasvattamista. Kun leikkaa kehyksistä, leikkaa samalla erityisopettajien tunteja ja pienryhmätunteja. Toivoisin myös, että päättäjät näkisivät, miten integraatio näkyy luokissa. Nykyisin samassa ryhmässä on tuen tarpeeltaan hyvin erilaisia oppilaita. Vaikka heistä entistä useampi olisi tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa, saattaa luokassa olla ohjaamassa vähemmän aikuisia kuin ennen.