Kunnat eivät ole veljiä keskenään. Toisissa kunnissa koulutuksen resurssit on järjestetty hyvin, toisissa ne ovat rempallaan.
Paikalliset opettajayhdistykset pystyvät kuitenkin vaikuttamaan aika moneen asiaan kouluarjessa.
– Esimerkiksi ryhmäkoot ja opetustuntien ja valinnaisaineiden määrät päätetään paikallisesti, OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko muistuttaa.
Kuntien omassa päätäntävallassa on myös se, onko kunnassa pieniä vai isoja kouluja.
– Monesta asiasta tehdään päätökset paikallisesti, ja yhdistykset tekevät tässä tosi hyvää vaikuttamistyötä, Alanko kiittelee.
Kuntien maantieteeseen eivät paikalliset yhdistyksetkään pysty vaikuttamaan. Pitkien välimatkojen aiheuttamia kuluja tasataan onneksi valtionosuusjärjestelmällä.
Paras tietämys löytyy kunnista.
Alangon mukaan paikallisten yhdistysten kannattaa seurata resurssien jakoa loppuun saakka myös silloin, kun kunnassa on päätetty lisätä koulutuksen rahoitusta. Päätöksestä kun on vielä pitkä matka siihen, että ne näkyisivät ja tuntuisivat myös kouluissa.
Helsingin kaupunki kertoi syyskuun alussa pienentävänsä eka- ja tokaluokkien laskennallista kokoa 20 oppilaasta 18:aan. Päätös on hieno, mutta se miten rahoitus vaikuttaa koulujen toimintaan, on rehtorien käsissä.
– Tämäkään päätös ei saa jäädä vain isoiksi budjettiteknisiksi numeroiksi, vaan sen pitää näkyä opettajien arjessa.
Alanko tähdentää seurannan tärkeyttä myös silloin, kun kunta on leikannut koulutuksesta.
– Vain paikalliset yhdistykset pystyvät kertomaan, miten leikkaukset näkyvät käytännön koulutyössä. Se on tosi arvokasta, sillä poliitikot eivät tiedä millaisia konkreettisia vaikutuksia leikkauksilla on.
Miten samankokoisissa kunnissa voi olla niin eri resurssit?
Koulutuksen resursseissa saattaa olla isoja eroja myös sellaisten kuntien välillä, joissa on yhtä paljon asukkaita ja kouluikäisiä lapsia.
Esimerkiksi nämä asiat selittävät kuntien välisiä eroja:
- Kuntien rakenne: pinta-alaltaan laajoissa kunnissa osa koulutuksen rahoista menee koulukuljetuksiin.
- Koulujen määrä: jos kunnassa on paljon kouluja, myös kulut kasvavat.
- Ryhmien koot: mitä pienemmät ryhmät, sitä enemmän kuluja.
- Oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.