Tuusula haluaa tuen kuntoon – yhtä erityisopettajaa kohden enintään sata oppilasta

Yhdeksän vuotta sitten Tuusulassa havahduttiin erityisopetuksen pulmiin. Kunta perusti työryhmän miettimään ratkaisuja. Selvitystyön tuloksena tavoitteeksi tuli mitoitus, jossa yhtä erityisopettajaa kohden on korkeintaan sata oppilasta.

Oppilaiden kanssa nauraminen ja heidän murheidensa kuunteleminen ovat olennainen osa työtäni nykyään, erityisopettaja Mariia Johansson kertoo.

Johansson tuntee kaikki oppilaansa hyvin ja pystyy olemaan heille läsnä.

Toimivan opetusarjen taustalla on Tuusulan erityisopettajamitoitus. Kunta on asettanut tavoitteeksi, että yhdellä laaja-alaisella erityisopettajalla on vastuullaan korkeintaan sata oppilasta.

Johanssonin oppilaat Lepolan koulussa ovat viides- ja kuudesluokkalaisia. Heitä on 70.

Valtakunnallisesti erityisopettajamitoituksen suhdeluku vaihtelee. OAJ:n tavoite on samansuuntainen kuin Tuusulan kunnalla. Perusopetuksen vuosiluokilla 3–9 erityisopettajalla pitäisi olla enintään sata oppilasta ja esi- ja alkuopetuksessa enintään 50 oppilasta.

 

Erityisopetuksen pulmiin havahduttiin Tuusulassa yhdeksän vuotta sitten. Tuolloin tukea tarvitsevat opiskelivat useimmiten erityisluokilla, joten resurssitkin painottuivat sinne.

Muutosta lähdettiin toteuttamaan vahvistamalla oppilaiden saamaa tukea lähikouluissa.

– Kokonaisuus ei toiminut. Meillä oli haastavia tilanteita. Esimerkiksi yhtä laaja-alaista erityisopettajaa kohden saattoi olla 400 oppilasta, Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen kertoo muutoksen lähtötilanteesta.

Pienryhmät olivat täynnä. Niihin oli vaikea mahduttaa uusia oppilaita.

– Meillä tuli eteen tilanteita, joissa osa pienryhmän oppilaista olisi voinut siirtyä yleisopetukseen, mutta siirtyminen pois pienryhmästä oli haastavaa, Torvinen sanoo.

Vastaavasti tukea tarvitseva oppilas saattoi olla yleisopetuksen isossa ryhmässä vailla tukea. Oli myös oppilaita, jotka pärjäsivät osassa aineista yleisopetuksessa, mutta tarvitsivat tukea toisissa aineissa.

 

Tuusula halusi sekä laajentaa tukikäytäntöjä että tarjota tukea mahdollisimman monelle. Ratkaisuja etsimään kunta perusti rehtoreista ja asiantuntijoista koostuvan työryhmän.

Ryhmä tutustui esimerkiksi Lappeenrannan, Jyväskylän ja Joensuun oppimisen tuen käytäntöihin. Päätettiin kokeilla resurssien siirtoa oppilaan lähikouluun. Erityisopettajia siirtyi tueksi yleisopetukseen. Koulut saivat tasapuoliset mahdollisuudet tukea oppilasta omassa koulussaan.

Kokeilusta saatiin lähinnä positiivisia tuloksia. Tuki ulottui aiempaa laajemmalle oppilasmäärälle. Yksittäiset oppilaat loistivat yleisopetuksessa vertais- ja mallioppimisen avulla.

 

Kokeilun hyvien tulosten kannustamana työryhmä päätti erityisopetuksen suhdelukutavoitteesta.

Tuusulaan on palkattu 14 laaja-alaista erityisopettajaa lisää.

Vuodesta 2014 alkaen Tuusulaan on palkattu 14 laaja-alaista erityisopettajaa lisää. Sen on mahdollistanut kunnan lisärahoitus ja resurssien joustava käyttö. Suhdeluku on tällä hetkellä noin 110 yleisopetuksen oppilasta yhtä laaja-alaista erityisopettajaa kohden.

Edelleen kunnassa on myös luokkamuotoista erityisopetusta.

Jokaisen oppilaan tuen tarve ja tukimuoto pohditaan koulussa erikseen.

– Onko järkevää siirtyä pienryhmäopetukseen vai onko jotain, mitä koulu voi tehdä lisää tuen vahvistamiseksi oppilaan omassa ryhmässä, Tuusulan oppimisen tuen asiantuntija Minna Immonen avaa.

 

Mariia Johanssonille päätökset oppilasmitoituksista mahdollistivat tiimiopettajuuden. Hän opettaa luokanopettajan kanssa. Kaksi opettajaa helpottaa oppilaiden tarpeiden kuuntelua.

– Tiimiopettajuus on hienoa, sillä en koe olevani koskaan yksin. Pystymme miettimään yhdessä, millaisia lausuntoja kirjoitamme oppilaista ja miten ilmaisemme asioita huoltajille.

Johansson opettaa myös pienryhmissä ja antaa yksilöllistä tukea.

– Tiimityöskentelyn ja oppilasmitoituksen etu on joustavuus. Jos oppilaan jaksaminen ei ole parhaimmillaan, voimme muuttaa suunnitelmia, yrittää kohdentaa tukea ja erityisjärjestelyjä oppilaan parhaaksi.

Johanssonin tiimi pitää joka viikko tunnin palaverin oppilaiden tilanteista. Tiimi mahdollistaa varhaisen puuttumisen ongelmiin. Erityisopettajilta luokanopettajat oppivat erityispedagogista osaamista.

Tiimiin kuuluvat erityisopettaja, viides- ja kuudesluokkalaisten luokanopettajat sekä koulunkäyntiavustajat.

 

Mitoitus paransi Johanssonin ja hänen kollegoidensa työssäjaksamista. Toisaalta suunnittelulle on varattava aikaa.

– Tiimiopettajuuden haaste on yhteisen ajan löytäminen, sillä moni asia tehdään yhdessä, Johansson sanoo.

Minna Immonen korostaa, että kehitettävää Tuusulan mallissa on edelleen.

– Välillä opettajat kokevat yhä, ettei koulussa ole tarjolla riittävästi luokkamuotoista erityisopetusta.

Tuusulan kunta on palkannut kouluvalmentajia ja perheohjaajia lasten koulunkäyntiä ja erityisopetusta tukemaan. Heidän tavoitteenaan on auttaa koululaisia ja perheitä vaikeuksien voittamisessa.

Markus Torvinen arvioi, että ihanteelliseen tilanteeseen oppilasmitoituksessa ja tuen järjestämisessä kaikille päästään tuskin koskaan.

– Mutta ihanteeseen on pyrittävä.