Näin tunnistat syrjinnän – Opettajien kokemaa syrjintää käsittelevä juttusarja alkaa

Syrjintä on kielletty lailla, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä. Opettaja-lehti aloittaa opettajien kokemaa syrjintää koskevan juttusarjan. Ensimmäinen juttu pilkkoo syrjinnän käsitteet palasiksi.

Laki kieltää syrjinnän

Suomessa syrjinnän kieltävät niin perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki kuin tasa-arvolakikin. Lisäksi rikoslaissa on kriminalisoitu syrjintärikos ja työsyrjintärikos. Syrjinnän kiellon takana ovat universaalit ihmisoikeudet.

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, esimerkiksi parantaa naisten asemaa työelämässä.

Vuoden 2015 alusta lähtien lakiin on kirjoitettu, että se turvaa myös sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun. Sitä ennen tasa-arvovaltuutettu on kymmenisen vuotta tulkinnut lakia perusoikeusmyönteisesti siten, että sukupuolivähemmistöt kuuluvat tasa-arvolain piiriin.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait velvoittavat oppilaitoksia laatimaan suunnitelmat, jotka edistävät oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Opetussuunnitelmatkin noudattavat näitä lakeja. Esimerkiksi tasa-arvolain mukaan opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.

 

Syrjinnän monet muodot

1) Välitön syrjintä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettajaa kohdellaan muita huonommin, koska hän kuuluu seksuaalivähemmistöön tai häntä ei palkata töihin raskauden takia.

2) Välillinen syrjintä tarkoittaa muodollisesti yhdenvertaista sääntöä tai käytäntöä, joka käytännössä johtaa tietyn ihmisryhmän syrjintään. Esimerkiksi esteelliset tilat syrjivät liikuntavammaisia välillisesti.

3) Häirintä taas on ihmisarvoa alentavan ilmapiirin luomista. Tätä ovat esimerkiksi loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit. Myös seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on kielletty. Syrjintää on myös se, että työnantaja ei puutu häirintään työpaikalla.

4) Mukautusvelvoitteiden huomiotta jättäminen tarkoittaa sitä, ettei vammaiselle järjestetä hänen tarvitsemiaan, yhdenvertaisuuslain mukaisia mukautuksia esimerkiksi työnteon mahdollistamiseksi.

5) Ohje tai käsky syrjiä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen ryhmään kuuluvan henkilön.

 

Rakenteellinen syrjintä

Rakenteellinen syrjintä tarkoittaa esimerkiksi yrityksen, organisaation tai koko yhteiskunnan syrjiviä käytäntöjä, jotka voivat olla tahattomia tai tarkoituksellisia.

Esimerkiksi Suomessa vammaiset lapset jäivät ensin oppivelvollisuuden ulkopuolelle 1900-luvulla.

Rakenteellinen syrjintä on useimmiten välillistä syrjintää.

 

Mikä ei ole syrjintää?

Erilainen kohtelu työelämässä on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Syrjintää ei myöskään ole sellainen positiivinen erityiskohtelu, joka pyrkii edistämään suojelun tarpeessa olevien henkilöiden yhdenvertaisuutta.

Osa positiivisen erityiskohtelun velvoitteista on kirjattu lakiin, esimerkiksi opiskelijalle voi antaa lisäaikaa kokeisiin lukihäiriön vuoksi. Positiivista erityiskohtelua voi olla myös esimerkiksi se, että koulu hankkii romanitaustaisia koulunkäyntiavustajia romanitaustaisille oppilaille.

Väliaikainen sukupuoleen perustuva syrjintä, joka tähtää tasa-arvon edistämiseen, ei myöskään ole lain vastaista. Tällaiseksi tasa-arvovaltuutettu on esimerkiksi todennut erään yrityksen järjestämän, vain naisille suunnatun työvoimakoulutuksen, koska se ei estänyt miehiä hakeutumasta alalle.

 

Yhdenvertaisen työelämän vartijat

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti myös työelämässä.

Syrjintä työelämässä rajoittaa ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua työelämään ja on siten haitallista yhteiskunnan yhteenkuuluvuudelle ja tehokkuudelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta työelämässä, lain noudattamista puolestaan valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain syrjintäkieltojen ja tasa-arvon edistämisvelvoitteiden noudattamista myös työelämässä.

 

Kolmenlaisia syrjintätilanteita

Opettaja voi olla osallisena kolmenlaisissa syrjintätilanteissa.

1) Opettaja on syrjinnän uhri. Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaalla näkövammaiselta erityisluokanopettajalta vietiin työt. Paikallinen käräjäoikeus totesi, että opettajaa syrjittiin, koska oppilaitos ei edes yrittänyt selvittää, miten näkövammaisen opettajan työ voitaisiin tuetusti järjestää, vaikka yhdenvertaisuuslaki niin vaatii.

Erästä naista taas ei palkattu opettajaksi enää sen jälkeen, kun hän jäi äitiysvapaalle. Sitä ennen hän oli työskennellyt samassa opistossa tuntiopettajana ja päätoimisena määräaikaisena opettajana yhteensä noin kahdeksan vuoden ajan.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että tapauksessa syntyi syrjintäolettama. Tällaiset tapaukset käsitellään loppuviimein käräjillä, jos asiasta ei muuten päästä sopuun.

2) Opettaja syrjii. Tällöin pääsääntönä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa on, että koulutuksen järjestäjä vastaa ja korvaa, vaikka yksilökin voi syyllistyä syrjintään.

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa syrjintätapauksessa, jossa pääkaupunkiseudulla sijaitsevan oppilaitoksen opettaja syyllistyi opiskelijaan kohdistuneeseen häirintään. Opettaja oli nimitellyt virolaista opiskelijaa muiden muiden kuullen.

Neuvottelujen tuloksena oppilaitos pyysi anteeksi syrjityltä opiskelijalta ja maksoi hänelle korvauksen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tiedotti tapauksesta huhtikuussa 2017.

Jos opettajan toimintaa tutkitaan rikoslaissa kiellettynä syrjintärikoksena, on syytettynä opettaja itse.

3) Opettaja todistaa syrjintää. Opettajan pitää aina puuttua kohtaamaansa syrjintään. Tällaista on esimerkiksi syrjivä kiusaaminen eli henkinen tai fyysinen väkivalta, joka täyttää myös syrjinnän piirteet. Esimerkiksi oppilas saattaa häiritä toista terveydentilan, sukupuolen tai alkuperän takia.

 

Epäiletkö tulleesi syrjityksi?

Jos epäilet tulleesi syrjityksi työelämässä, toimi näin:

  • Keskustele työnantajan kanssa syrjinnäksi kokemastasi menettelystä ja pyydä sille kirjallinen perustelu. Jos kyse on häirinnästä, pyydä työnantajaa puuttumaan tilanteeseen. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies ovat apunasi.
  • Mikäli edelleen epäilet tulleesi syrjityksi lakien, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain, perusteella tai et saa työnantajaltasi selvitystä, ota yhteys aluehallintovirastoon. Tämän voi tehdä myös nimettömästi. Sukupuoleen perustuvassa syrjinnässä ota yhteys tasa-arvovaltuutetun toimistoon. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvontaa työelämän syrjintätapauksiin liittyen.
  • Huomioi, että syrjintäasiat vanhentuvat usein kahdessa vuodessa. Rekrytoinnissa tapahtuneesta syrjinnästä kanne on nostettava vuoden kuluessa.
  • Varaudu esittämään perusteet, jotka pohjaavat lainsäädäntöön. On hyvä tiedostaa, että viranomaisille toimittamasi asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia.
  • Mahdollisen hyvityskanteen nostamista varten kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon tai työoikeutta tuntevaan lakimieheen tai asianajajaan.
  • Työnantaja ei saa rankaista syrjinnästä kertovaa tai syrjittyä auttavaa henkilöä esimerkiksi vaikeuttamalla työntekoa tai lisäämällä valvontaa.
  • Huomio, että työelämässä tapahtuva syrjintä voi täyttää myös rikoslain työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön.

 

Kerro tarinasi – nimellä tai nimettömänä

Oletko kokenut syrjintää työssäsi kasvatus- ja opetusalalla? Haluatko jakaa tarinasi nimellä tai nimettömänä? Vastaa kyselyymme tästä! Linkkiä käyttämällä vastaajat ovat anonyymejä.

Opettaja-lehti etsii aiheita, näkökulmia ja haastateltavia syrjinnän monista teemoista uuteen juttusarjaansa. Tarkoitus on nostaa keskusteluun opettajien kokemaa syrjintää ja näin lisätä tietoa sekä osallistua syrjinnän kitkemiseen.

Sarjaa julkaistaan noin joka kolmannessa Opettajan numerossa.

 

Lähteet: Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Matti Jutilan haastattelut. OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen. Työturvallisuuskeskuksen ohjeistukset ja Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu.