Opettaja rasismista: ”Peitellään ongelmaa, joka on kaikkien nähtävillä”

Kuluneena vuonna julkisuudessa on vellonut suuria ja pieniä rasismikohuja.

Oman tapauksensa yhteydessä luokanopettaja Juha Sokka huomasi, kuinka tarkkaan lapset seuraavat mediaa.

Hei Juha, miksi sä olit lehdessä? Sokka kertoo hänen tuolloin tokaluokkalaisten oppilaidensa kyselleen.

– Vastasin aika rehellisesti. Otin kysymyksistä kiinni ja herättelin ryhmissä keskustelua syrjinnästä. Kysyin heiltä, onko ihonväri sellainen asia, josta voi kiusata.

Kerran lapset katsoivat toisiaan ja totesivat kaikkien olevan erilaisia, mikä lämmitti opettajan mieltä.

Media kiinnostui Sokasta vuosi sitten nuorten jääkiekko-ottelun jälkeen. Hän valmensi tuolloin Lahden Pelicansin 13-vuotiaita poikia.

Ottelussa Sokka huomasi, että samaan pelaajaan kohdistuva rasistinen huutelu toistui, ja puhalsi pelin poikki. Hän komensi joukkueensa pukukoppiin ja vaati ottelun tuomareita selvittämään asian.

– Reagoin spontaanisti.

Jääkiekkoliitto mätkäisi Sokalle kolmen ottelun toimitsijakiellon ja seuralle tuhannen euron sakon.

– He totesivat, että tapauksessa oli sana sanaa vastaan ja halusivat, että asia painetaan villaisella.

Sokka valitti urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka määräsi seuran sakon poistettavaksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki sovintoesityksen, joka olisi sopinut Sokalle ja pelaajalle mutta ei Jääkiekkoliitolle.

Rumba saatiin päätökseen vasta juhannuksen tienoilla. Silloin liitto myönsi toimineensa yhdenvertaisuuslain vastaisesti huutelun kohteena ollutta pelaajaa ja Sokkaa kohtaan, pyysi anteeksi ja maksoi sekä pelaajalle että Sokalle 3 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.

Eikö meidän valtiomme johdossakaan ajatella, että kaikki syrjinnän muodot ovat väärin?

 

Sokka kuvaa Lahdessa sijaitsevaa työpaikkaansa pieneksi maalaiskouluksi. Eri kulttuuritaustaisia ei Kartanon koulussa juurikaan ole. Suoranaisiin rasistisiin syrjintätilanteisiin siellä ei siksi törmää.

Sokka on silti huolissaan siitä, miten yhteiskunnan oirehtiminen siirtyy lapsiin.

– Ajatellaan vaikka hallituksen viime kesän rasismikohua. Eikö meidän valtiomme johdossakaan ajatella, että kaikki syrjinnän muodot ovat yksinkertaisesti väärin?

Sokan mukaan Kartanon koulusta ei tarvitse lähteä kauas, kun kollegat jo kertovat koulujen rasismiongelmista.

– Myös meidän oppilaillemme erilaisuutta tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Yritämme painottaa ihan kaikessa, että ihmiset ovat samanarvoisia.

Koulutuksessa ja kasvatuksessa esiintyvää rasismia ei tarvitse kaukaa etsiä, vahvistaa myös tutkimustieto.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.–9.-luokkalaisista, ammattikoululaisista ja lukiossa opiskelevista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista peräti 23 prosenttia joutui kiusatuksi viikoittain.

11 prosenttia ulkomaalaistaustaisista vastasi opettajan tai jonkun muun koulun aikuisen kiusanneen oppilasta. Suomalaistaustaisista näin vastasi neljä prosenttia.

Luvut selviävät Valtion nuorisoneuvoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuskatsauksesta viime keväältä. 12–29-vuotiaita käsittelevä katsaus kokoaa yhteen tietoa useista tutkimuksista ja kyselyistä.

Tänä syksynä julkaistiin myös Euroopan perusoikeusviraston Being Black in the EU -tutkimus. Siinä 38 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista vanhemmista kertoi, että heidän lapsensa ovat joutuneet suullisen rasistisen häirinnän kohteeksi koulussa. Viidennes kertoi lastensa joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi etnisen taustan vuoksi.

Turkulaisen Paco Diopin mukaan ei-valkoisille lapsille ainoa turvallinen paikka on usein oma koti.

– Voimme joutua rasismin kohteeksi milloin ja missä tahansa. Puhun omasta mutta myös muiden ei-valkoisten kokemuksesta, Turun Asemanseudun päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevä Diop sanoo.

Hän muistuttaa, että rasismi ulottuu päiväkotiin tai luokkaan, jos lasten kulttuurisia taustoja ei oteta huomioon pedagogiikassa ja opetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitelmissa.

– Olisi aina tarkastettava, että opetus sisältää moninaisuutta ja on kunnioittavaa kaikkia kohtaan. Ja varmistettava, että ryhmässä puhutaan ja toimitaan tavalla, joka on kaikille oikeudenmukaista.

Muutoin vaarana ovat tilanteet, joissa lapsi joutuu puolustamaan, selittämään ja jopa kyseenalaistamaan omaa identiteettiään, Diop painottaa.

Pienetkin lapset voivat toistaa aikuisten rasistisia asenteita ja toimintaa, Diop sanoo. Tämä näkyy esimerkiksi ryhmistä ulossulkemisena ihonvärin tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

18 vuotta sitten Senegalista Suomeen muuttanut Diop on työskennellyt päiväkodeissa pian kymmenen vuotta. Työnsä ulkopuolellakin hän edistää antirasismia. Hän on järjestänyt tapahtumia, puhunut keskustelutilaisuuksissa sekä kehittänyt yhteistyötä opettajien kanssa.

Marraskuussa hän piti Turun yliopistossa verkkoluennon antirasismista varhaiskasvatuksessa. Luentoa seurasi vakahenkilöstöä ympäri Suomen.

Päiväkodin tai koulun henkilöstö voi tehdä Diopin mukaan lapsista oletuksia, jotka johtavat erilaiseen kohteluun.

– Väitän, että jos henkilöstöllä ei ole antirasistista osaamista ja työotetta, sillä ei ole riittäviä keinoja puuttua rasismiin.

Kulttuurisensitiivisen ja antirasistisen työotteen koulutuksia suositellaan myös esimerkiksi THL:n tutkimuskatsauksessa etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen henkilöstölle.

Viime kesänä Suomessa seurattiin rasismikohua, jonka silmässä oli maan hallitus. Diopin mukaan tällainen näkyvä mediakohu voi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin laajalti.

– Lapset oppivat sosiaaliset normit ja asenteet ympäristöstään. Rasistinen kohu voi opettaa heille, että syrjintä ja ennakkoluulot ovat hyväksyttäviä.

Mediakohut voivat legitimoida rasistista puhetapaa. Vähemmistöt voivat tulkita, että viranomaiset ja päättäjät eivät suojele heidän oikeuksiaan.

Julkiset kohut aiheuttavat psyykkistä ja sosiaalista stressiä sekä ulkopuolisuuden ja turvattomuuden tunnetta, Diop sanoo.

Onko tietoisuus rasismin eri muodoista – yksittäisistä syrjintätapauksista rakenteelliseen rasismiin – kuitenkin lisääntymään päin? Esimerkiksi opettajat ovat yhä useammassa kunnassa saaneet koulutusta antirasistisesta työtavasta.

Myös hallitus aikoo valmistella jatkoa edellisen hallituksen Yhdenvertainen Suomi -ohjelmalle, jonka aiempaan versioon sisältyy monia mainintoja määrätietoisesta antirasismin edistämisestä.

Hallitus kertoi myös käynnistävänsä koko koulutusjärjestelmän kattavan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman.

Kesäkuun alussa muuttui yhdenvertaisuuslaki. Se vahvisti koulutuksen järjestäjän velvollisuutta puuttua syrjintään.

Jos koulutuksen järjestäjä ei ryhdy toimiin oppilaaseen kohdistuvan häirinnän poistamiseksi, sen menettely katsotaan syrjinnäksi. Seuraamuksiin kuuluu velvoitteita toimenpiteistä ja uhrille maksettava hyvitys.

Luulen, että Suomessa ollaan aiempaa valmiimpia katsomaan peiliin.

Juha Sokka ihmettelee yhä Jääkiekkoliiton vähätteleviä reaktioita mutta on tyytyväinen lopputulokseen. Prosessi lisäsi tietoisuutta ongelmasta ja oli siksi tarpeellinen.

Liittokin huomasi, että rasistiseen häirintään liittyvä erotuomareiden koulutus oli puutteellista. Sittemmin tuomareita on koulutettu ja ohjeistettu puuttumaan häirintään.

Sokan mukaan tapaus heijastaa yhteiskuntaa laajemmin.

– Halutaan peitellä ja kieltää ongelma, joka on kaikkien nähtävillä.

Paco Diopilla on asenteiden kehityksestä myös myönteistä sanottavaa.

– Aktivistina näen paljon ihmisiä. Minusta tuntuu, että kuuntelijoita ja kannustajia on yhä enemmän. Luulen, että Suomessa ollaan aiempaa valmiimpia katsomaan peiliin.