Loistoa omissa väreissä – psykologisella turvalla taataan, että jokainen uskaltaa olla oma itsensä

Työpaikan turvallinen ilmapiiri rakennetaan yhdessä. Opettaja Gretel Ruuskanen muistuttaa, että turvallisuuden tunnetta lujitetaan tai rikotaan joka kerta, kun joku kertoo jotain itsestään.

Työpaikalla ei välttämättä ole helppo kertoa, että oma puoliso on samaa sukupuolta tai muunsukupuolinen. Opettaja ja sateenkaariperheen äiti Gretel Ruuskanen on asiasta avoin kollegoilleen näyttääkseen, että jokainen voi olla juuri sellainen kuin on.

– Kaikki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät halua tulla äänekkäästi esille. Eikä tarvitsekaan. Opettajien tehtävänä on kuitenkin ohjata lapsia ja nuoria kunnioittamaan kaikkia, Ruuskanen sanoo.

Opetuksessaan Ruuskanen ei tuo esille vakaumustaan tai seksuaalista suuntautuneisuuttaan.

– Sen sijaan esittelen maailman monimuotoisuutta ja historiaa. Esimerkiksi sen, että Suomessa homoseksuaalisuus poistui virallisesta tautiluokituksesta vasta 40 vuotta sitten, ja että edelleenkin siitä voi saada kuolemantuomion useassa maassa.

Opettajainhuoneessa Ruuskanen sanoo kuitenkin olevansa melko avoin sateenkaariperheen äiti.

– Avoimuus edellyttää, että on sujut itsensä kanssa. Silloin jaksaa vastaanottaa ikävääkin palautetta ja on valmis taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Se on tärkeää, sillä esikuvia tarvitaan.

Ruuskanen muistuttaa, että psykologista turvallisuutta koetellaan kaikissa työyhteisöissä aina, kun joku kertoo itsestään jotain hyvin henkilökohtaista.

Psykologista turvallisuutta koetellaan kaikissa työyhteisöissä.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo vahvistaa, että psykologinen turvallisuus on avain kaikkeen työhyvinvointiin. Se on ristiriitojen ratkaisuälyä. Hyvässä ilmapiirissä virheitä voidaan tehdä, mutta niistä myös puhutaan ja ne sovitaan.

– Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen uskaltaa tehdä ehdotuksia ja haastaa auktoriteetteja pelkäämättä seurauksia. Johdon ja esihenkilöiden käytös ratkaisee, mitä pidetään tärkeänä ja miten luodaan ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi omana persoonanaan.

Armollisuuttakaan ei saa Rauramon mukaan unohtaa. Mokia sattuu, ja niitä pitää voida pyytää ja antaa anteeksi.

– Jos joku sanoo tahattomasti jotain toista loukkaavaa, asiasta kannattaa keskustella kahden kesken. Samalla on syytä tehdä selväksi, ettei tällaisia ilmaisuja ole suotavaa käyttää.

 

Syrjintä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautuneisuuden vuoksi on laissa kielletty. Sukupuolisensitiivisyys kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Ruuskasen mielestä opsin tavoite ei aina käytännössä toteudu. Esimerkiksi silloin, kun hänen lapsensa sai kotitehtäväksi sukupuun, jossa luki isä ja äiti.

– Asiakirjoissakin mainitaan monesti isä ja äiti sen sijaan, että puhuttaisiin vanhemmista tai huoltajista.

Jokaisella on oikeus hyvään ja yhdenvertaiseen työyhteisöön.

Erilaisuuden kunnioittaminen on Ruuskasen mukaan lopulta hyvin yksinkertaista silloinkin, kun on kyse sukupuolesta tai seksuaalisuudesta. Kaikki saavat olla sellaisia kuin haluavat. Ketään ei saa syrjiä, jokaisella on oikeus hyvään ja yhdenvertaiseen työyhteisöön.

 

Työnantajan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa edellytetään työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti 30 työntekijää tai enemmän.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo painottaa, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pitää lakisääteisesti edistää kaikilla työpaikoilla koosta riippumatta.

Aluksi on suositeltavaa kartoittaa nykytilanne, jottei tehdä vääriä johtopäätöksiä tai keskitytä epäolennaiseen.

– On selvitettävä, millainen kulttuuri työpaikalla on ja millaisia roolimallit ovat. Millaiset ovat johdon ja avainhenkilöiden arvot ja asenteet? Miten ne heijastuvat työpaikan kulttuuriin? Ovatko puheet ja teot samansuuntaisia?

Johtajat voivat vaikuttaa turvalliseen ilmapiiriin tukevalla ja osallistavalla johtamisella, aidolla vuoropuhelulla ja aktiivisella kuuntelemisella.

 

Psykologisen turvallisuuden tasoa on Rauramon mielestä hyvä seurata jatkuvasti. Työn lomassa tarvitaan mahdollisuuksia tulla kohdatuksi ja kuulluksi.

Työtovereiden välisillä suhteillakin on merkitystä. Kuinka tuttuja ollaan, luotetaanko toisiin ja huolehditaanko toisista.

– Tiimeissä ja pienryhmissä olisi juteltava työasioiden lisäksi siitä, miten meillä menee, jotta jokainen tulee kuulluksi. On kannustettava ottamaan esille kaikki huolestuttava ja mieltä vaivaava ja miettiä ratkaisuja yhdessä. Avoimessa ilmapiirissä on helppo kertoa enemmän itsestään, jos haluaa.

Työyhteisöjen omissa työhyvinvointikyselyissä kannattaa kysyä, onko kokenut tai havainnut häirintää, epäasiallista kohtelua tai syrjintää, ja onko ilmapiiri psykologisesti turvallinen.

– Kukaan ulkopuolinen ei voi kantaa psykologista turvallisuutta työyhteisöön, se tehdään yhdessä. Avuksi voi pyytää vaikka työterveyshuollon psykologin tai muun asiantuntijan.

Kehityskeskustelussa esihenkilöllä on hyvä tilaisuus kysyä muiltakin kuin vähemmistöiltä, miten he kokevat työyhteisön ilmapiirin ja mitä ideoita heillä olisi sen kehittämiseen.

– Jos epäasiallista tai häiritsevää käytöstä ilmenee, siihen pitää aina puuttua, Rauramo sanoo.

 

Onnekas, sellainen Gretel Ruuskanen sanoo olevansa. Hän on saanut toimia työyhteisöissä, joissa esihenkilö ja työyhteisö ovat tukeneet häntä olemaan oma itsensä.

Pääkaupunkiseudulla on Ruuskasen mielestä hyvä asua, sekä vanhempana että perheenä. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne voi olla ahtaampi. Ruuskanen kertoo kuulleensa, että opettajien taululle, ikkunoihin tai seiniin on kirjoiteltu pilkkasanoja opettajan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.

– Näissä hetkissä vahva esihenkilötyöskentely on todella tärkeää. Vaikenemisen kulttuuria ei pidä vahvistaa.

Ruuskanen toivoo, että kouluissa annettaisiin nuorille tilaa etsiä itseään.

– Meidän tulee tarjota monia esimerkkejä, jotta jokainen voi loistaa omissa väreissään.

 

Syrjintä on lailla kielletty

Syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa.

Lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämää koskevan syrjinnän osalta työsuojeluviranomaiset.

Jos koet tulleesi syrjityksi, keskustele asiasta esihenkilösi kanssa. Tarvittaessa ota yhteys luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Työturvallisuuskeskus on työmarkkinajärjestöjen yhteinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on varmistaa, että työsuojeluasiat toteutuvat työpaikoilla mahdollisimman hyvin.

 

Yhdenvertaisuus esillä

  • Opettaja-lehti on tässä juttusarjassa käsitellyt yhdenvertaisuutta ja syrjinnän monia ulottuvuuksia.
  • Tarkoitus on ollut lisätä tietoa faktalla ja opettajien kokemuksilla sekä osallistua syrjinnän kitkemiseen.
  • Juttusarja päättyy tähän. Sarjan jutut on julkaistu Opettajan numeroissa 21/20203/20216/2021, 9/202112/2021, 18/2021, 2/2022 ja 6/2022.